Älykäs yliopistojohtaminen – onko se mahdollista? Osa 2: älykäs yliopisto-organisaatio sekä johtoryhmän rooli
2019-02-06 Juha Hynynen
Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Pertecin kanssa vuoden 2018 keväästä saakka käynnissä olleesta yliopiston johtoryhmien kehittämisohjelmasta. Ohjelman puitteissa valmennuksessa on ollut toistaiseksi mukana yhteensä 13 yliopiston, tiedekuntien ja erillislaitosten johtoryhmää ja niiden yhteensä yli 120 jäsentä. Investointi yliopiston taholta ajankäyttömielessä on siis ollut merkittävä, mutta tulokset ja palaute ovat olleet erittäin positiivisia ja todistaneet panostuksen olleen kannattava.
Kaikkien mukana olleitten johtoryhmien valmennukset ovat kattaneet kolme erillistä työpajapäivää omine teemoineen. Käsittelyssä työpajoissa ovat olleet mm. johtoryhmien rooli yliopiston ja oman yksikön strategian toimeenpanossa, älykäs yliopisto-organisaatio, hyvän yliopistojohtamisen arvot ja sen muutokset ajan myötä, johtoryhmän tarkoitus ja rooli ja hitsautuminen tiimiksi, itsensä johtaminen, vuorovaikutus ja palautteenantaminen sekä johtoryhmänä kehittyminen.
Työpajat eivät ole antaneet teemoista osallistujille valmiiksi pureskeltuja vastauksia vaan houkutelleet heidät tuomaan keskustelemalla esiin yhteisiä kantojaan ja löytämään ryhmänä yhteisymmärrys toiminnan tarkoituksesta ja itse kunkin johtoryhmäläisen roolista sen toteuttamiseksi. Kaikkien valmennusten yhtenä parhaimpana antina onkin pidetty tärkeisiin teemoihin keskittyviä yhteisiä, hyvin fasilitoituja keskusteluja, joihin normaalissa kanssakäymisessä ei aika koskaan riitä.
Kuvassa Pertecin Juha Hynynen Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtoryhmän – Piia Leppämäki (vas.), Elina Ratalahti, Anna Kaikkonen, Sisko Harvisalo, Sanna Uotinen, Jukka Lerkkanen ja Merja Karjalainen – ympäröimänä valmennuspäivän jälkeen: ”Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto haluaa olla alansa ykkönen. Johtaminen ohjaa meitä kohti tavoitteitamme. Kehitämme johtamista, jotta tavoitteet toteutuvat ja voimme palvella jatkuvan oppimisen tarpeita yhä paremmin.” Pertecin puolelta valmennustiimissä Jyväskylässä ovat olleet mukana myös Susanna Rahkamo ja Pentti Sydänmaanlakka.
Valmennusohjelman ensimmäisen moduulin keskiössä on ollut älykäs yliopisto-organisaatio ja älykkään yliopistojohtamisen keskeiset elementit; miten varmistaa kunkin johtoryhmän sitoutuminen yksikön suunnan näyttämiseen sekä innostavaan asioiden, ihmisten ja muutoksen johtamiseen. Yhteinen havainto kaikissa keskusteluissa on ollut, että yliopistossakaan ”johtoryhmä” ei tarkoita pelkästään ”johtajaryhmää” vaan se on ”johtamisryhmä”, jolla on aktiivinen vastuu ja velvollisuus oman yksikön menestyksen varmistamiseksi – niin asioiden kuin ihmistenkin johtamisen saralla.
Ihmisten johtaminen akateemisessa maailmassa ja sen verkostoissa on toki monin tavoin erilaista kuin muista lähtökohdista kumpuavissa yksityisen ja julkisen puolen organisaatiossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös yliopistoissa oltaisi oikeutettuja hyvään johtamiseen. Tarkoituksenmukainen lähtökohta lähiesimiestyölle myös yliopistoissa on onnistumisen johtaminen: asiantuntijat ovat motivoituneita ja johtaminen on hyvää, jos sen tukemana itse kukin kokee voivansa onnistua – ja onnistuu – omassa tehtävässään, on se sitten tutkimusta, opetusta, palvelua tai hallintoa.
Miten sinä haluaisit tukea organisaatiosi onnistumisia Älykkään johtamisen työkaluilla? Ota yhteyttä!
Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin Jyväskylän yliopistossa yhteistyössä Pertecin kanssa vuoden 2018 keväästä saakka käynnissä olleesta yliopiston johtoryhmien kehittämisohjelmasta. Ohjelman puitteissa valmennuksessa on ollut toistaiseksi mukana yhteensä 13 yliopiston, tiedekuntien ja erillislaitosten johtoryhmää ja niiden yhteensä yli 120 jäsentä. Investointi yliopiston taholta ajankäyttömielessä on siis ollut merkittävä, mutta tulokset ja palaute ovat olleet erittäin positiivisia ja todistaneet panostuksen olleen kannattava.
Kaikkien mukana olleitten johtoryhmien valmennukset ovat kattaneet kolme erillistä työpajapäivää omine teemoineen. Käsittelyssä työpajoissa ovat olleet mm. johtoryhmien rooli yliopiston ja oman yksikön strategian toimeenpanossa, älykäs yliopisto-organisaatio, hyvän yliopistojohtamisen arvot ja sen muutokset ajan myötä, johtoryhmän tarkoitus ja rooli ja hitsautuminen tiimiksi, itsensä johtaminen, vuorovaikutus ja palautteenantaminen sekä johtoryhmänä kehittyminen.
Työpajat eivät ole antaneet teemoista osallistujille valmiiksi pureskeltuja vastauksia vaan houkutelleet heidät tuomaan keskustelemalla esiin yhteisiä kantojaan ja löytämään ryhmänä yhteisymmärrys toiminnan tarkoituksesta ja itse kunkin johtoryhmäläisen roolista sen toteuttamiseksi. Kaikkien valmennusten yhtenä parhaimpana antina onkin pidetty tärkeisiin teemoihin keskittyviä yhteisiä, hyvin fasilitoituja keskusteluja, joihin normaalissa kanssakäymisessä ei aika koskaan riitä.
Kuvassa Pertecin Juha Hynynen Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtoryhmän – Piia Leppämäki (vas.), Elina Ratalahti, Anna Kaikkonen, Sisko Harvisalo, Sanna Uotinen, Jukka Lerkkanen ja Merja Karjalainen – ympäröimänä valmennuspäivän jälkeen: ”Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto haluaa olla alansa ykkönen. Johtaminen ohjaa meitä kohti tavoitteitamme. Kehitämme johtamista, jotta tavoitteet toteutuvat ja voimme palvella jatkuvan oppimisen tarpeita yhä paremmin.” Pertecin puolelta valmennustiimissä Jyväskylässä ovat olleet mukana myös Susanna Rahkamo ja Pentti Sydänmaanlakka.
Valmennusohjelman ensimmäisen moduulin keskiössä on ollut älykäs yliopisto-organisaatio ja älykkään yliopistojohtamisen keskeiset elementit; miten varmistaa kunkin johtoryhmän sitoutuminen yksikön suunnan näyttämiseen sekä innostavaan asioiden, ihmisten ja muutoksen johtamiseen. Yhteinen havainto kaikissa keskusteluissa on ollut, että yliopistossakaan ”johtoryhmä” ei tarkoita pelkästään ”johtajaryhmää” vaan se on ”johtamisryhmä”, jolla on aktiivinen vastuu ja velvollisuus oman yksikön menestyksen varmistamiseksi – niin asioiden kuin ihmistenkin johtamisen saralla.
Ihmisten johtaminen akateemisessa maailmassa ja sen verkostoissa on toki monin tavoin erilaista kuin muista lähtökohdista kumpuavissa yksityisen ja julkisen puolen organisaatiossa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös yliopistoissa oltaisi oikeutettuja hyvään johtamiseen. Tarkoituksenmukainen lähtökohta lähiesimiestyölle myös yliopistoissa on onnistumisen johtaminen: asiantuntijat ovat motivoituneita ja johtaminen on hyvää, jos sen tukemana itse kukin kokee voivansa onnistua – ja onnistuu – omassa tehtävässään, on se sitten tutkimusta, opetusta, palvelua tai hallintoa.
Miten sinä haluaisit tukea organisaatiosi onnistumisia Älykkään johtamisen työkaluilla? Ota yhteyttä!
