Mitkä ovat tulevaisuuden olosuhteet hyvinvoinnille?
2019-12-05 Pentti Sydänmaanlakka
Vanhassa englannin kielessä vauraus tarkoitti olosuhteet hyvinvoinnille. Tällaista vaurautta käsittelee Mika Aaltosen alkuvuodesta ilmestynyt kirja; ”Huomisen yhteiskunta -olosuhteet hyvinvoinnille”.
Aaltosen mukaan edessämme on pitkä ja perusteellinen muutos, johon emme ole lainkaan valmistautuneet. Kirja kuvaa, mistä tässä muutoksessa on kyse ja minkälaiselle ajattelulle toimintamme 2000 -luvulla pitäisi perustua. Luultavasti monella suomalaisella päätöksentekijällä on vielä suuria vaikeuksia ymmärtää edessä olevan muutoksen suuruutta.
Laajimmillaan uuden ajattelun tulisi määritellä inhimilliset tarpeet ja planeettamme tarpeet sekä saattaa nämä tasapainoon, jotta planeettamme pysyy asuttavana. Aaltonen ravistelee ansiokkaasti perinteistä ajattelua hyvin monelta suunnalta ja toteaa, että muutoksen on tultava seuraavan sukupolven, tulevien 25 vuoden aikana. Meidän olisi siis syytä varautua tähän muutokseen ja aloitettava se omasta ajattelustamme.
Ajattelun on muututtava esimerkiksi siten, että pitkän aikajänteen ja järjestelmätason ajattelulle annetaan suurempi merkitys kuin lyhyen aikajänteen ajattelulle sekä omien etujen maksimoinnille. Myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat sekä moraali on nostettava samalle tasolle kuin talous. Me tarvitsemme kokonaisvaltaista ajattelua, jossa taloudellinen, teknologinen, poliittinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma huomioidaan tasapainoisesti.
Meidän on arvioitava kriittisesti nykyistä taloudellista ajattelua, kuten yhä useammat tahot tekevät. World Economic Forumin puheenjohtaja Klaus Schwab avasi vuoden 2012 tilaisuuden sanomalla, että kapitalismi nykyisessä muodossaan ei enää kuulu sitä ympäröivään maailmaan. Taloustietieteen rokkistaran Thomas Pikettyn keskeinen väite kuuluu, että kapitalismi johtaa kohti alati kasvavaa eriarvoisuutta. Teollisen aikakauden opit eivät toimi tekoälyn aikakaudella; me joudumme uudistamaan myös taloudellista ajattelumme radikaalisti!
Sokea usko markkinavoimiin on johtanut tuhoisiin seurauksiin ja meidän on luotava uusi taloustiede sekä globaalit säätelymekanismit. Globalisaatio on siirtänyt suuren osan taloudellisesta toiminnasta kansallisten lakien ulkopuolelle ja saattanut planeettamme tuhon partaalle. Monien asiantuntijoiden mukaan nyt tarvitaan radikaaleja ratkaisuja, ja meidän on kehitettävä demokratiaa, jotta sillä voidaan ohjata kehitystä kaoottisessa ja globaalissa maailmassa.
Lähtökohtana taloudellisille ja poliittisille muutoksille pitäisi olla perusteellinen ja syvällinen keskustelu visioista, tavoitteita ja arvoista. Suuren mittakaavan muutos voi pohjautua vain yhteiseen visioon yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Tällaista älykästä verkostoyhteiskuntaa olen itse pyrkinyt jäsentämään Älykäs julkinen johtaminen kirjassani. Älykäs verkostoyhteiskunta pohjautuu neljään perustavoitteeseen, jotka ovat tehokkuus, jatkuva uudistuminen, kestävä kehitys ja hyvinvointi.
Nykyinen maailman ja yhteiskuntien tila on hämmentävä. Tuntuu siltä että ihminen, organisaatio, kansakunta ja ihmiskunta on jossain järjestyksen ja kaaoksen rajamailla; alati muutoksessa ja liikkeessä, mutta vailla suuntaa. Tässä on kuitenkin myös suuri muutoksen mahdollisuus, johon meidän olisi ripeästi tartuttava. Uusi suunta löytyy usein rajatilassa. Nyt kaikilla tasoilla meidän olisi löydettävä johtamisen malli, joka pohjautuu oikeudenmukaisuuteen, kestävään kehitykseen ja toivoon. Toivo syntyy Aaltosen mukaan siitä, kun jätämme organisaatiomme, yhteiskuntamme ja planeettamme paremmassa kunnossa seuraavalla sukupolvelle. Tähän toivon synnyttämiseen kirjassa tuodaan monia mielenkiintoisia näkökulmia.
Meidän olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka vauraita olemme yksilöinä, yhteisöinä, kansakuntina ja maailmana. Palammeko loppuun loppuun palavalla planeetallamme; minkälaiset olosuhteet me luomme hyvinvoinnille eri tasoilla?
-
Yhteiskunnan ja globaalia johtamista olen käsitellyt itse kahdessa viimeisimmässä kirjassani: Älykäs julkinen johtaminen; Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta (2015) ja Globaali johtaminen; Miten hallita maailmaa älykkäästi (2019).
Vanhassa englannin kielessä vauraus tarkoitti olosuhteet hyvinvoinnille. Tällaista vaurautta käsittelee Mika Aaltosen alkuvuodesta ilmestynyt kirja; ”Huomisen yhteiskunta -olosuhteet hyvinvoinnille”.
Aaltosen mukaan edessämme on pitkä ja perusteellinen muutos, johon emme ole lainkaan valmistautuneet. Kirja kuvaa, mistä tässä muutoksessa on kyse ja minkälaiselle ajattelulle toimintamme 2000 -luvulla pitäisi perustua. Luultavasti monella suomalaisella päätöksentekijällä on vielä suuria vaikeuksia ymmärtää edessä olevan muutoksen suuruutta.
Laajimmillaan uuden ajattelun tulisi määritellä inhimilliset tarpeet ja planeettamme tarpeet sekä saattaa nämä tasapainoon, jotta planeettamme pysyy asuttavana. Aaltonen ravistelee ansiokkaasti perinteistä ajattelua hyvin monelta suunnalta ja toteaa, että muutoksen on tultava seuraavan sukupolven, tulevien 25 vuoden aikana. Meidän olisi siis syytä varautua tähän muutokseen ja aloitettava se omasta ajattelustamme.
Ajattelun on muututtava esimerkiksi siten, että pitkän aikajänteen ja järjestelmätason ajattelulle annetaan suurempi merkitys kuin lyhyen aikajänteen ajattelulle sekä omien etujen maksimoinnille. Myös ympäristö- ja sosiaaliset näkökulmat sekä moraali on nostettava samalle tasolle kuin talous. Me tarvitsemme kokonaisvaltaista ajattelua, jossa taloudellinen, teknologinen, poliittinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma huomioidaan tasapainoisesti.
Meidän on arvioitava kriittisesti nykyistä taloudellista ajattelua, kuten yhä useammat tahot tekevät. World Economic Forumin puheenjohtaja Klaus Schwab avasi vuoden 2012 tilaisuuden sanomalla, että kapitalismi nykyisessä muodossaan ei enää kuulu sitä ympäröivään maailmaan. Taloustietieteen rokkistaran Thomas Pikettyn keskeinen väite kuuluu, että kapitalismi johtaa kohti alati kasvavaa eriarvoisuutta. Teollisen aikakauden opit eivät toimi tekoälyn aikakaudella; me joudumme uudistamaan myös taloudellista ajattelumme radikaalisti!
Sokea usko markkinavoimiin on johtanut tuhoisiin seurauksiin ja meidän on luotava uusi taloustiede sekä globaalit säätelymekanismit. Globalisaatio on siirtänyt suuren osan taloudellisesta toiminnasta kansallisten lakien ulkopuolelle ja saattanut planeettamme tuhon partaalle. Monien asiantuntijoiden mukaan nyt tarvitaan radikaaleja ratkaisuja, ja meidän on kehitettävä demokratiaa, jotta sillä voidaan ohjata kehitystä kaoottisessa ja globaalissa maailmassa.
Lähtökohtana taloudellisille ja poliittisille muutoksille pitäisi olla perusteellinen ja syvällinen keskustelu visioista, tavoitteita ja arvoista. Suuren mittakaavan muutos voi pohjautua vain yhteiseen visioon yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä. Tällaista älykästä verkostoyhteiskuntaa olen itse pyrkinyt jäsentämään Älykäs julkinen johtaminen kirjassani. Älykäs verkostoyhteiskunta pohjautuu neljään perustavoitteeseen, jotka ovat tehokkuus, jatkuva uudistuminen, kestävä kehitys ja hyvinvointi.
Nykyinen maailman ja yhteiskuntien tila on hämmentävä. Tuntuu siltä että ihminen, organisaatio, kansakunta ja ihmiskunta on jossain järjestyksen ja kaaoksen rajamailla; alati muutoksessa ja liikkeessä, mutta vailla suuntaa. Tässä on kuitenkin myös suuri muutoksen mahdollisuus, johon meidän olisi ripeästi tartuttava. Uusi suunta löytyy usein rajatilassa. Nyt kaikilla tasoilla meidän olisi löydettävä johtamisen malli, joka pohjautuu oikeudenmukaisuuteen, kestävään kehitykseen ja toivoon. Toivo syntyy Aaltosen mukaan siitä, kun jätämme organisaatiomme, yhteiskuntamme ja planeettamme paremmassa kunnossa seuraavalla sukupolvelle. Tähän toivon synnyttämiseen kirjassa tuodaan monia mielenkiintoisia näkökulmia.
Meidän olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka vauraita olemme yksilöinä, yhteisöinä, kansakuntina ja maailmana. Palammeko loppuun loppuun palavalla planeetallamme; minkälaiset olosuhteet me luomme hyvinvoinnille eri tasoilla?
-
Yhteiskunnan ja globaalia johtamista olen käsitellyt itse kahdessa viimeisimmässä kirjassani: Älykäs julkinen johtaminen; Miten rakentaa älykäs verkostoyhteiskunta (2015) ja Globaali johtaminen; Miten hallita maailmaa älykkäästi (2019).