Maailma kaipaa älykästä johtamista; ajatuksia johtamisesta itsenäisyyspäivänä
2018-12-06 Pentti Sydänmaanlakka
Sata vuotta sodan päättymisestä
11.11.2018 tuli sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ja maailman johtajat olivat kokoontuneet Pariisiin, presidentti Emmanuel Macronin vieraiksi. Katselin juhlallisuuksia hämmentyneenä ja jopa vähän pelokkaana. Mitä ihmiset ovat oppineet kansainvälisestä yhteistyöstä viimeisen sadan vuoden aikana? Maailma on mennyt takapakkia paljon viime aikoina. Nykyhetkessä on paljon samoja piirteitä kuin sodan jälkeisessä ajassa 1920 -1930 -luvuilla: nationalismi, kauppasota, kansallismielisyys, aggressiivisuus, populismi, näköalattomuus ja radikaaliliikkeiden suosion nousu.
Onko maailma tullut hulluksi?
Kun katsoo maailman nykyisiä johtajia, ei ollenkaan yllättäisi, etteivät he jonkinlaista sotaa saisi aikaiseksi. Donald Trump, Vladimir Putin, Viktor Orbán, Pedro Sánchez, Giuseppe Conte, Sebastian Kurz jne. Onko sieltä kasvamassa uusi hitler, stalin vai mussolini? Epävarmoina aikoina ihmiset hakevat turvaa ja uskovat kaikenlaisiin populisteihin. Härski johtaja, joka osaa manipuloida kansaa, näyttää pärjäävän myös tänä päivänä. Tässä mielessä emme näytä oppineen paljoakaan viimeiseen sataan vuoteen.
Kauppasotia viritellään jo monissa paikoissa ja talousjärjestelmämme kaipaa pikaisia korjauksia. Nykyinen vapaa markkinatalous on ahne ja kaoottinen järjestelmä, joka kasvaa villisti ilman, että kukaan ymmärtää, mitä tapahtuu ja minne olemme menossa. Markkinatalouden sokea ja ahne käsi ohjaa kehitystä eli kehitystä ei ohjaa kukaan. Meillä on kiire luoda uusi taloudellinen järjestelmä, joka osaa tasapainottaa tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen.
Visiot ja unelmat puuttuvat
Visiot, unelmat ja arvot puuttuvat tämän päivän johtajilta. Nyt tarvittaisiin älykkäitä johtajia, joilla on unelmia paremmasta maailmasta, jotka näkevät todellisuuden sellaisena kuin se on, joilla on rohkeutta uudistua ja uudistaa ja tehdä se sydämen arvoja seuraten. Ilman selkeää suuntaa ihmiskunta tuhoutuu tällä menolla nopeasti. Olemme siirtyneet eksponentiaaliseen muutokseen, joka vaikuttaa täysin hallitsemattomalta muutokselta.
Meillä ei ole enää paljon aikaan ratkaista akuutteja haasteitamme. Johtamisen kehittämiseen ja yhteisen suunnan löytämiseen on panostettava kaikilla tasoilla voimakkaasti. Tulevaisuuden tutkijat sanovat, että meidän on löydettävä ratkaisut suuriin globaaleihin haasteisiimme seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Aika alkaa käydä vähiin.
Itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen
Älykäs johtaminen ja länsimainen demokratia voi toteutua, jos johtamista onnistutaan kehittämään kaikilla seitsemällä tasolla, jotka ovat itsensä, yksilön, tiimin, virtuaalitiimin, organisaation, verkoston ja ekosysteemin johtaminen. Nämä tasot vaikuttavat toisiinsa, ja todellisten muutosten aikaansaamiseksi on työskenneltävä kaikilla tasoilla samanaikaisesti. Kaikilla tasoilla tarvitaan älykästä johtamista, joka osaa tasapainottaa tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin.
Globaalin älykkään johtamisen mahdollisuus
Mikä on tulevaisuuden globaali johtamisjärjestelmä: demokratia, plutokratia, diktatuuri, meritokratia vai anarkia? Toivottavasti pian tapahtuu globaali herääminen todellisuuteen ja pystymme rakentamaan hyvän tulevaisuuden demokratiaa kehittämällä. Pystymmekö luomaan globaalin demokraattisten yhteiskuntien verkoston, joka pystyy ratkaisemaan tulevaisuuden viheliäiset ongelmat?
Tähän mahdollisuuteen meidän on tartuttava ja tehtävä töitä sen eteen. Saattaa olla, että inhimillinen älykkyys ei enää riitä näiden haasteiden ratkaisemiseen ja meidän on entistä enemmän turvauduttava tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin. Sen takia jokaisen meistä on opittava ymmärtämään tekoälyä ja sen tuomia mahdollisuuksia ja myös uhkia. Tämä ymmärrys voi olla ratkaiseva tulevaisuuden suunnan määrittelijä ja mahdollistaa myös räjähdysmäisen oppimisen johtamisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja globaalien verkostojen toiminnasta.
Haasteet ovat isoja, mutta ne ovat ratkaistavissa älykkäällä johtamisella. Esi-isämme taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta noin sata vuotta sitten menestyksekkäästi. Nykyisellä sukupolvella on erilainen taistelu maapallon tulevaisuuden puolesta. Tehkäämme myös tästä taistelusta menestyksekäs.
PS: Kirjoitan parhaillaan kirjaa globaalista johtamisesta, jossa pohdin ihmiskunnan selviytymisstrategioita. Kirja ilmestyy syksyllä 2019 AlmaTalentin kustantamana.
PPS: Tekoälyn mahdollisuuksien ja uhkien ymmärtämiseksi kannatta lukea Max Tegmarkin uusi kirja: Elämä 3.0. Ihmisenä oleminen tekoälyn aikakaudella.
Sata vuotta sodan päättymisestä
11.11.2018 tuli sata vuotta ensimmäisen maailmansodan päättymisestä ja maailman johtajat olivat kokoontuneet Pariisiin, presidentti Emmanuel Macronin vieraiksi. Katselin juhlallisuuksia hämmentyneenä ja jopa vähän pelokkaana. Mitä ihmiset ovat oppineet kansainvälisestä yhteistyöstä viimeisen sadan vuoden aikana? Maailma on mennyt takapakkia paljon viime aikoina. Nykyhetkessä on paljon samoja piirteitä kuin sodan jälkeisessä ajassa 1920 -1930 -luvuilla: nationalismi, kauppasota, kansallismielisyys, aggressiivisuus, populismi, näköalattomuus ja radikaaliliikkeiden suosion nousu.
Onko maailma tullut hulluksi?
Kun katsoo maailman nykyisiä johtajia, ei ollenkaan yllättäisi, etteivät he jonkinlaista sotaa saisi aikaiseksi. Donald Trump, Vladimir Putin, Viktor Orbán, Pedro Sánchez, Giuseppe Conte, Sebastian Kurz jne. Onko sieltä kasvamassa uusi hitler, stalin vai mussolini? Epävarmoina aikoina ihmiset hakevat turvaa ja uskovat kaikenlaisiin populisteihin. Härski johtaja, joka osaa manipuloida kansaa, näyttää pärjäävän myös tänä päivänä. Tässä mielessä emme näytä oppineen paljoakaan viimeiseen sataan vuoteen.
Kauppasotia viritellään jo monissa paikoissa ja talousjärjestelmämme kaipaa pikaisia korjauksia. Nykyinen vapaa markkinatalous on ahne ja kaoottinen järjestelmä, joka kasvaa villisti ilman, että kukaan ymmärtää, mitä tapahtuu ja minne olemme menossa. Markkinatalouden sokea ja ahne käsi ohjaa kehitystä eli kehitystä ei ohjaa kukaan. Meillä on kiire luoda uusi taloudellinen järjestelmä, joka osaa tasapainottaa tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen.
Visiot ja unelmat puuttuvat
Visiot, unelmat ja arvot puuttuvat tämän päivän johtajilta. Nyt tarvittaisiin älykkäitä johtajia, joilla on unelmia paremmasta maailmasta, jotka näkevät todellisuuden sellaisena kuin se on, joilla on rohkeutta uudistua ja uudistaa ja tehdä se sydämen arvoja seuraten. Ilman selkeää suuntaa ihmiskunta tuhoutuu tällä menolla nopeasti. Olemme siirtyneet eksponentiaaliseen muutokseen, joka vaikuttaa täysin hallitsemattomalta muutokselta.
Meillä ei ole enää paljon aikaan ratkaista akuutteja haasteitamme. Johtamisen kehittämiseen ja yhteisen suunnan löytämiseen on panostettava kaikilla tasoilla voimakkaasti. Tulevaisuuden tutkijat sanovat, että meidän on löydettävä ratkaisut suuriin globaaleihin haasteisiimme seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Aika alkaa käydä vähiin.
Itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen
Älykäs johtaminen ja länsimainen demokratia voi toteutua, jos johtamista onnistutaan kehittämään kaikilla seitsemällä tasolla, jotka ovat itsensä, yksilön, tiimin, virtuaalitiimin, organisaation, verkoston ja ekosysteemin johtaminen. Nämä tasot vaikuttavat toisiinsa, ja todellisten muutosten aikaansaamiseksi on työskenneltävä kaikilla tasoilla samanaikaisesti. Kaikilla tasoilla tarvitaan älykästä johtamista, joka osaa tasapainottaa tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin.
Globaalin älykkään johtamisen mahdollisuus
Mikä on tulevaisuuden globaali johtamisjärjestelmä: demokratia, plutokratia, diktatuuri, meritokratia vai anarkia? Toivottavasti pian tapahtuu globaali herääminen todellisuuteen ja pystymme rakentamaan hyvän tulevaisuuden demokratiaa kehittämällä. Pystymmekö luomaan globaalin demokraattisten yhteiskuntien verkoston, joka pystyy ratkaisemaan tulevaisuuden viheliäiset ongelmat?
Tähän mahdollisuuteen meidän on tartuttava ja tehtävä töitä sen eteen. Saattaa olla, että inhimillinen älykkyys ei enää riitä näiden haasteiden ratkaisemiseen ja meidän on entistä enemmän turvauduttava tekoälyn suomiin mahdollisuuksiin. Sen takia jokaisen meistä on opittava ymmärtämään tekoälyä ja sen tuomia mahdollisuuksia ja myös uhkia. Tämä ymmärrys voi olla ratkaiseva tulevaisuuden suunnan määrittelijä ja mahdollistaa myös räjähdysmäisen oppimisen johtamisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä ja globaalien verkostojen toiminnasta.
Haasteet ovat isoja, mutta ne ovat ratkaistavissa älykkäällä johtamisella. Esi-isämme taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta noin sata vuotta sitten menestyksekkäästi. Nykyisellä sukupolvella on erilainen taistelu maapallon tulevaisuuden puolesta. Tehkäämme myös tästä taistelusta menestyksekäs.
PS: Kirjoitan parhaillaan kirjaa globaalista johtamisesta, jossa pohdin ihmiskunnan selviytymisstrategioita. Kirja ilmestyy syksyllä 2019 AlmaTalentin kustantamana.
PPS: Tekoälyn mahdollisuuksien ja uhkien ymmärtämiseksi kannatta lukea Max Tegmarkin uusi kirja: Elämä 3.0. Ihmisenä oleminen tekoälyn aikakaudella.