Menestys on myrkkyä ja valta sokaisee; uhosta tulee nopeasti tuho
2018-10-25 Pentti Sydänmaanlakka
Vuonna 2000 Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli ällistyttävät neljä prosenttia, osuus Suomen viennistä lähes viidennes, ja Nokia teki yhtä paljon tulosta kuin kaikki muut suomalaiset yhtiöt yhteensä. Nokia oli Suomen kruununjalokivet, josta me kaikki olimme ylpeitä.
Itse työskentelin Nokialla vuosina 1994-2002 ja näin varmaankin Nokian parhaat vuodet. 90 -luvulla Nokian yrityskulttuuri ja johtamiskulttuuri olivat hyvin inspiroivia. Porukka oli innostunutta ja jatkuva nopea kasvu tarjosi upeita mahdollisuuksia päteville henkilöille. Tuolloin tuntui todella siltä, että ”vain taivas on rajana”. Kaikki koimme, että olemme tekemässä jotain erikoista ja valloittamassa maailmaa.
2000 -luvun alussa jokin oli kuitenkin muuttunut; yrityskulttuuri muuttui enemmän suuren kansainvälisen yrityksen byrokraattiseksi kulttuuriksi. Ehkä se ei ollut vielä pelolla johtamista, mutta sille tielle lähdettiin jo tuolloin.
Miten tähän päästiin ja miten huipulta tiputtiin niin nopeasti? Varsinkin yrityksen nopea tippuminen paalupaikalta on herättänyt paljon ihmetystä. Tähän antaa mielenkiintoisen näkökulman Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa uudessa kirjassaan ”Paranoidi optimisti - Näin johdin Nokiaa murroksessa”. Toisen ja yhtä mielenkiintoisen näkökulman antaa Jorma Ollilla kirjassaan ”Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia”, joka ilmestyi jo vuonna 2013.
Jorma Ollila Dream -tiimeineen pani kaiken peliin pelastaakseen Nokian 1990 -luvun alussa ja onnistui siinä erinomaisesti. Ollilan johtamana Nokia kasvoi globaaliksi matkapuhelinten ja -verkkojen jättiläiseksi. Ollilan aikana Nokian matkapuhelinliiketoiminta kuitenkin myös kuihtui. Hän oli hyvä ja karismaattinen johtaja, mutta toimi johtajana ehkä liian pitkään ja tällöin on suuri vaara, ettei pysty enää uudistumaan ja uudistamaan.
Risto Siilasmaan mukaan Jorma Ollila loi yhtiöön pelon ilmapiirin ja hän pitää Ollilan luomaa johtamiskulttuuria yhtenä syynä Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdukseen. Siilasmaan kirja on kuvaus Nokian tuhosta ja uudelleen noususta. Se on opettava analyysi vuosilta 2008-2018.
Vuonna 2008 Siilasmaasta tuli Nokian hallituksen jäsen ja 2012 hänestä tuli Nokian hallituksen puheenjohtaja. Hän on siis ollut aitiopaikalla seuraamassa ja johtamassa Nokiaa vaikeina vuosina. Nokia myi matkapuhelinliiketoiminnot Microsoftille vuonna 2014 ja osti seuraavana vuonna Alcatel-Lucentin. Kyseessä oli Suomen historian suurin yrityskauppa. Tänä päivänä Nokia on yksi maailman johtava tietoliikennealan yhtiö, jonka liikevaihto on noin 24 miljardia euroa ja se työllistää yli 100.000 ihmistä.
Siilasmaan kirja on hieno kertomus hyvästä ja huonosta johtamisesta sekä erityisesti siitä, miten menestys voi olla myrkkyä johtamiskulttuurille. Siilasmaa kertoo paljon omasta johtamisfilosofistaan, jolla hän on menestynyt F-Securen toimitusjohtajana 18 vuotta ja millä hän myös nosti Nokian uudelleen kukoistukseen.
Hän kuvaa omaa johtamisfilosofiaansa käsitteellä yrittäjämäinen johtajuus, jossa kaiken lähtökohtana on hyvä ihmisten johtaminen. Toinen Siilasmaan käsite on paranoidi optimismi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken epävarmuuden keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kutenkin paranoidi sen suhteen, mikä voi mennä pieleen.
Siilasmaan kirja on erittäin tärkeä opas erityisesti hallituksen puheenjohtajille ja hallitusten jäsenille. Se on myös hyvää luettavaa kaikille johtajille, jotka haluavat oppia johtamaan jatkuvassa muutoksessa ja turbulentissa maailmassa.
Mielestäni sekä Jorma Ollila että Risto Siilasmaa ovat johtajia, joilta voimme oppia paljon ja sen takia voin suositella molempia kirjoja. Henkilöinä herrat ovat hyvin erilaisia, mikä lienee yksi syy, etteivät he tulleet kovin hyvin toimeen keskenään. Kärjistäen voisi sanoa, että Ollila oli ”kansainvälinen pankkimies” ja Siilasmaa ”yrittäjänörtti”.
Siilasmaan kirjan tärkein opetus on huomio siitä, miten tärkeä on luoda johtamiskulttuuri, jossa uskalletaan ja rohkaistaan kyseenalaistamaan ja olemaan positiivisella tavalla eri mieltä. Vain koko ajan kyseenalaistamalla omia toimintatapojaan ja strategioita, voimme varautua yllätykselliseen tulevaisuuteen. Näin toimii ainakin paranoidi optimisti Siilasmaa.
Toinen opetus tai paremminkin kysymys on se, voiko yritys uudistua joutumatta kriisiin. Useinhan näyttää olevan niin, ettei yritys pysty uudistumaan riittävän aikaisin ja joutuu lähelle tuhoa ennen uudistumistaan. Menestys on myrkkyä yritykselle ja mitä suurempi menestys, sitä vaarallisempi se on. Me Pertecillä pidämme jatkuvaa uudistumista organisaation menestyksen kulmakivenä ja kehitämme työkaluja, joilla yritys voi päästä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
PS: Tule hakemaan boostia omaan johtamiseen ja tapaamaan konsulttejamme Pertecin ja Kisakallion yhteiseen Hyvän johtamiseen aamuun 7.11.
Vuonna 2000 Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli ällistyttävät neljä prosenttia, osuus Suomen viennistä lähes viidennes, ja Nokia teki yhtä paljon tulosta kuin kaikki muut suomalaiset yhtiöt yhteensä. Nokia oli Suomen kruununjalokivet, josta me kaikki olimme ylpeitä.
Itse työskentelin Nokialla vuosina 1994-2002 ja näin varmaankin Nokian parhaat vuodet. 90 -luvulla Nokian yrityskulttuuri ja johtamiskulttuuri olivat hyvin inspiroivia. Porukka oli innostunutta ja jatkuva nopea kasvu tarjosi upeita mahdollisuuksia päteville henkilöille. Tuolloin tuntui todella siltä, että ”vain taivas on rajana”. Kaikki koimme, että olemme tekemässä jotain erikoista ja valloittamassa maailmaa.
2000 -luvun alussa jokin oli kuitenkin muuttunut; yrityskulttuuri muuttui enemmän suuren kansainvälisen yrityksen byrokraattiseksi kulttuuriksi. Ehkä se ei ollut vielä pelolla johtamista, mutta sille tielle lähdettiin jo tuolloin.
Miten tähän päästiin ja miten huipulta tiputtiin niin nopeasti? Varsinkin yrityksen nopea tippuminen paalupaikalta on herättänyt paljon ihmetystä. Tähän antaa mielenkiintoisen näkökulman Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa uudessa kirjassaan ”Paranoidi optimisti - Näin johdin Nokiaa murroksessa”. Toisen ja yhtä mielenkiintoisen näkökulman antaa Jorma Ollilla kirjassaan ”Mahdoton menestys - Kasvun paikkana Nokia”, joka ilmestyi jo vuonna 2013.
Jorma Ollila Dream -tiimeineen pani kaiken peliin pelastaakseen Nokian 1990 -luvun alussa ja onnistui siinä erinomaisesti. Ollilan johtamana Nokia kasvoi globaaliksi matkapuhelinten ja -verkkojen jättiläiseksi. Ollilan aikana Nokian matkapuhelinliiketoiminta kuitenkin myös kuihtui. Hän oli hyvä ja karismaattinen johtaja, mutta toimi johtajana ehkä liian pitkään ja tällöin on suuri vaara, ettei pysty enää uudistumaan ja uudistamaan.
Risto Siilasmaan mukaan Jorma Ollila loi yhtiöön pelon ilmapiirin ja hän pitää Ollilan luomaa johtamiskulttuuria yhtenä syynä Nokian matkapuhelinliiketoiminnan romahdukseen. Siilasmaan kirja on kuvaus Nokian tuhosta ja uudelleen noususta. Se on opettava analyysi vuosilta 2008-2018.
Vuonna 2008 Siilasmaasta tuli Nokian hallituksen jäsen ja 2012 hänestä tuli Nokian hallituksen puheenjohtaja. Hän on siis ollut aitiopaikalla seuraamassa ja johtamassa Nokiaa vaikeina vuosina. Nokia myi matkapuhelinliiketoiminnot Microsoftille vuonna 2014 ja osti seuraavana vuonna Alcatel-Lucentin. Kyseessä oli Suomen historian suurin yrityskauppa. Tänä päivänä Nokia on yksi maailman johtava tietoliikennealan yhtiö, jonka liikevaihto on noin 24 miljardia euroa ja se työllistää yli 100.000 ihmistä.
Siilasmaan kirja on hieno kertomus hyvästä ja huonosta johtamisesta sekä erityisesti siitä, miten menestys voi olla myrkkyä johtamiskulttuurille. Siilasmaa kertoo paljon omasta johtamisfilosofistaan, jolla hän on menestynyt F-Securen toimitusjohtajana 18 vuotta ja millä hän myös nosti Nokian uudelleen kukoistukseen.
Hän kuvaa omaa johtamisfilosofiaansa käsitteellä yrittäjämäinen johtajuus, jossa kaiken lähtökohtana on hyvä ihmisten johtaminen. Toinen Siilasmaan käsite on paranoidi optimismi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaiken epävarmuuden keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, että käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kutenkin paranoidi sen suhteen, mikä voi mennä pieleen.
Siilasmaan kirja on erittäin tärkeä opas erityisesti hallituksen puheenjohtajille ja hallitusten jäsenille. Se on myös hyvää luettavaa kaikille johtajille, jotka haluavat oppia johtamaan jatkuvassa muutoksessa ja turbulentissa maailmassa.
Mielestäni sekä Jorma Ollila että Risto Siilasmaa ovat johtajia, joilta voimme oppia paljon ja sen takia voin suositella molempia kirjoja. Henkilöinä herrat ovat hyvin erilaisia, mikä lienee yksi syy, etteivät he tulleet kovin hyvin toimeen keskenään. Kärjistäen voisi sanoa, että Ollila oli ”kansainvälinen pankkimies” ja Siilasmaa ”yrittäjänörtti”.
Siilasmaan kirjan tärkein opetus on huomio siitä, miten tärkeä on luoda johtamiskulttuuri, jossa uskalletaan ja rohkaistaan kyseenalaistamaan ja olemaan positiivisella tavalla eri mieltä. Vain koko ajan kyseenalaistamalla omia toimintatapojaan ja strategioita, voimme varautua yllätykselliseen tulevaisuuteen. Näin toimii ainakin paranoidi optimisti Siilasmaa.
Toinen opetus tai paremminkin kysymys on se, voiko yritys uudistua joutumatta kriisiin. Useinhan näyttää olevan niin, ettei yritys pysty uudistumaan riittävän aikaisin ja joutuu lähelle tuhoa ennen uudistumistaan. Menestys on myrkkyä yritykselle ja mitä suurempi menestys, sitä vaarallisempi se on. Me Pertecillä pidämme jatkuvaa uudistumista organisaation menestyksen kulmakivenä ja kehitämme työkaluja, joilla yritys voi päästä jatkuvan uudistumisen positiiviseen kierteeseen.
PS: Tule hakemaan boostia omaan johtamiseen ja tapaamaan konsulttejamme Pertecin ja Kisakallion yhteiseen Hyvän johtamiseen aamuun 7.11.