Kaikki ovat samalla viivalla somessa, niin huippuasiantuntija kuin aloitteleva noviisi! Mistä tiedämme, että asiantuntijaksi itsensä mieltävä henkilö on todellinen asiantuntija eikä valeasiantuntija, joka jakaa valeasiantuntijuutta. Valelääkärit joutuvat vankilaan, mutta mikä on valeasiantuntijan vastuu?

Onko joukossa (netissä) viisautta vai tiivistyykö tyhmyys joukossa? Ehkä meidän on pysähdyttävä ja mietittävä, mitä tieto, osaaminen ja asiantuntijuus ovat tänä päivänä.

Klassisen tiedon määritelmän mukaan tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Tieto pohjautuu laajaan kokemukseen ja teoriaan, jossa yksittäinen tieto voidaan kytkeä laajempaan viitekehykseen. Tieto muuttuu ymmärryksen kautta käytännölliseksi osaamiseksi.

Osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista, asenteista, kokemuksista ja kontakteista, jotka mahdollistavat hyvän suorituksen tietyissä tilanteissa. Tieto jalostuu osaamiseksi syvällisen ymmärryksen kautta ja osaaminen siirtyy käytäntöön.  Tieto, joka ei ole siirtynyt käytäntöön ei ole vielä tietoa. Toteaa vanha kiinalainen sanonta.

Asiantuntijalla on paljon laaja-alaista tietoa ja osaamista. Asiantuntijalla on myös laaja asiantuntijoiden verkosto, jonka avulla hän jatkuvasti ylläpitää, testaa ja kehittää osaamistaan.

Tämän takia asiantuntija pystyy tunnistamaan ja ratkaisemaan ongelmia tehokkaasti. Asiantuntija pystyy hahmottamaan suuresta määrästä informaatiota olennaiset asiat. Tähän ei pysty noviisi. Ero asiantuntijan ja noviisin välillä perustuu siihen, että vain asiantuntijalla on kyseiseltä tiedonalalta paljon aikaisempaa hyvin järjestyksessä olevaa tietoa ja kokemusta.

Miten kehittyä todelliseksi asiantuntijaksi? Seuraavassa kolme pikapointtia:

1. Ajattele itse, älä vain toista päättömästi muiden ajatuksia.
2. Kyseenalaista koko ajan muiden ja myös omia ajatuksia.
3. Selvitä, mistä ajatukset ja ideat ovat peräisin; lähdekritiikki on aina välttämätöntä!

Minua on viime aikoina erityisesti huolestuttanut, että jotkut johtamisen asiantuntijat julkaisevat kirjoja, joissa on kokonaan jätetty lähteet ja viitteet pois. Esitetään ajatuksia, joita ei ole kytketty mihinkään tai esitetään toisten ajatuksia omina.

Mielestäni meidän tulisi palauttaa lähdekritiikki sille kuuluvaan rooliin. Lähdekritiikillä tarkoitetaan sen arvioimista, voiko tietoon, tiedon tuottajaan ja hänen käyttämiin lähteisiinsä luottaa. Asiantuntijan ja valeasiantuntijan erottaa siitä, miten he pystyvät perustelemaan ajatuksiaan ja tuovat lähteensä esille.

Pertecissä pyrimme kehittämään huippuasiantuntijuutta. Huippuasiantuntija tekee koko ajan lähdekritiikkiä ja tuo julki käyttämänsä lähteet systemaattisesti. Huippuasiantuntija ajattelee itse ja luo uutta. Huippuasiantuntijaksi kehittyy vain tekemällä kovasti työtä, siihen ei riitä henkilöbrändäys! Toki brändäys näyttää olevan juuri asiantuntijoille tärkeää saadakseen viestilleen vaikuttavuutta tämän päivän pinnallisessa maailmassa.

 Pentti Sydänmaanlakka

• Henkilöbrändäyksestä mielenkiintoista luettavaa on Kurvisen, Laineen ja Tolvasen kirja: Henkilöbrändi; asiantuntijasta vaikuttajaksi. 2017.