Datan vallankumous on ovella; tekoäly jäsentämässä tietoa, älykkyyttä ja viisautta?
2018-02-26 Pentti Sydänmaanlakka
Tiedon räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa yksilölle, tiimeille, organisaatiolle ja yhteiskunnalle suuria ongelmia, miten pystyä jäsentämään tätä jatkuvasti kasvavaa tietotulvaa. Olisiko tekoäly ratkaisu näihin ongelmiin?
Voidaanko tietoa itse asiassa johtaa ja hallita tämän päivän tietotulvayhteiskunnassa? Ehkä meidän on syytä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mitä on tieto ja miten sen merkitys on muuttunut, kun olemme ottaneet käyttöömme yhä enemmän koneoppimisen ja tekoälyn sovellutuksia.
Perinteisesti ajatellaan tiedon arvoketjua, jossa data pikkuhiljaa jalostuu informaatioksi ja tiedoksi sekä edelleen osaamiseksi eli tiedoksi, joka viedään käytäntöön ja lopulta viisaudeksi.
Tämä perinteinen tiedon arvoketju ei enää toimi, koska tietoa on valtavasti, se on ristiriitaista ja pinnallista sekä epäluotettavaa! Tietotulva ja tietosaaste ovat kasvaneet niin suureksi, että niitä ei pysty hallitsemaan muuten kuin havainnoimalla tietovirtoja ja poimimalla niistä itselleen merkityksellistä tietoa erilaisten tekoälysovellutusten kautta.
Me joudumme määrittelemään uudelleen, mitä on tieto, älykkyys ja viisaus. Tässä on hyvä muistaa kaksi asiaa. Älykkyys tarkoittaa kykyä käyttää erilaista osaamista – käytännöllistä, rationaalista, emotionaalista ja henkistä - ratkaistaessa ongelmia ja toimittaessa tietyssä ympäristössä. Pystyvätkö koneet emotionaaliseen ja henkiseen älykkyyteen?
Toiseksi on hyvä yrittää määritellä myös viisaus. Viisaus on syvästi testattua, sovellettua ja sisäistettyä älykkyyttä. Viisaus pohjautuu kokonaisvaltaiseen älykkyyteen sekä tasapainoiseen maailmankatsomukseen ja maailman hahmotukseen. Viisauteen liittyvät olennaisesti moraalinen ulottuvuus ja arvot. Voimmeko kehittää moraalisen koneen?
Tieto, älykkyys ja viisaus ovat hajautuneet; ne ovat hajallaan sosiaalisissa ja teknologisissa verkostoissa. Ne ovat entistä enemmän ihmisen ulkopuolella. Toivottavasti jotain on myös edelleen ihmisen sisäpuolella. Ihmisen aivot ovat pysyneet muuttumattomina kymmeniä tuhansia vuosia. Kuitenkin tänä päivänä meidän on ratkaistava yhä laaja-alaisempia ja monimutkaisempia ongelmia. Tekoäly antaa meille työkaluja tähän.
On hyvä kuitenkin muistaa, että kyseessä on ihmisen kehittämät työkalut! Kun näitä työkaluja kehitetään jatkuvasti, on vaara, että niistä tulee itse mestareita, joka alkavat ohjata toimintaa. Näin uskovat dataistit. Dataismi on eräänlainen uusi uskonto, joka perustuu datakeskeiseen maailmankuvaan.
Dataistit uskovat, etteivät ihmiset pysty enää hallitsemaan valtavia datavirtoja, eivätkä siten pysty jalostamaan datasta informaatiota; tiedosta, älykkyydestä tai viisaudesta puhumattakaan. Datankäsittely olisi siksi jätettävä tekoälylle, sähköisille algoritmeille, joiden kapasiteetti on paljon ihmisaivoja suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että dataistit suhtautuvat epäillen inhimilliseen tietoon ja viisauteen ja luottavat mieluummin isoon dataan ja tietokonealgoritmeihin.
Onko maailma menossa siihen, että verkostoituneet tietokonealgoritmit eli tekoäly tai supertekoäly ohjaavat ja johtavat maailmaa tulevaisuudessa. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus, johon meidän kaikkien on paneuduttava syvällisesti ja mahdollisimman pian, jotta työkalusta ei tule mestaria! Miten olet itse varautunut tekoälyn tuloon?
- Dataismiin ja muihin tulevaisuuden uhkiin ja mahdollisuuksiin pääset tutustumaan lukemalla esimerkiksi Yuval Noah Hararin kirjaa ”Homo Deus: Huomisen lyhyt historia”.
- Katso myös Juha Hynysen blogi: Tekoäly tulee – työyhteisön mahdollisuus vai uhka?
- Kirjassani ”Jatkuva uudistuminen: Luovuuden ja Innovatiivisuuden johtaminen” olen pohtinut laajemmin tätä tiedon arvoketjua ja kytkenyt sen myös luovuuden kehittämiseen.
Tiedon räjähdysmäinen kasvu aiheuttaa yksilölle, tiimeille, organisaatiolle ja yhteiskunnalle suuria ongelmia, miten pystyä jäsentämään tätä jatkuvasti kasvavaa tietotulvaa. Olisiko tekoäly ratkaisu näihin ongelmiin?
Voidaanko tietoa itse asiassa johtaa ja hallita tämän päivän tietotulvayhteiskunnassa? Ehkä meidän on syytä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mitä on tieto ja miten sen merkitys on muuttunut, kun olemme ottaneet käyttöömme yhä enemmän koneoppimisen ja tekoälyn sovellutuksia.
Perinteisesti ajatellaan tiedon arvoketjua, jossa data pikkuhiljaa jalostuu informaatioksi ja tiedoksi sekä edelleen osaamiseksi eli tiedoksi, joka viedään käytäntöön ja lopulta viisaudeksi.
Tämä perinteinen tiedon arvoketju ei enää toimi, koska tietoa on valtavasti, se on ristiriitaista ja pinnallista sekä epäluotettavaa! Tietotulva ja tietosaaste ovat kasvaneet niin suureksi, että niitä ei pysty hallitsemaan muuten kuin havainnoimalla tietovirtoja ja poimimalla niistä itselleen merkityksellistä tietoa erilaisten tekoälysovellutusten kautta.
Me joudumme määrittelemään uudelleen, mitä on tieto, älykkyys ja viisaus. Tässä on hyvä muistaa kaksi asiaa. Älykkyys tarkoittaa kykyä käyttää erilaista osaamista – käytännöllistä, rationaalista, emotionaalista ja henkistä - ratkaistaessa ongelmia ja toimittaessa tietyssä ympäristössä. Pystyvätkö koneet emotionaaliseen ja henkiseen älykkyyteen?
Toiseksi on hyvä yrittää määritellä myös viisaus. Viisaus on syvästi testattua, sovellettua ja sisäistettyä älykkyyttä. Viisaus pohjautuu kokonaisvaltaiseen älykkyyteen sekä tasapainoiseen maailmankatsomukseen ja maailman hahmotukseen. Viisauteen liittyvät olennaisesti moraalinen ulottuvuus ja arvot. Voimmeko kehittää moraalisen koneen?
Tieto, älykkyys ja viisaus ovat hajautuneet; ne ovat hajallaan sosiaalisissa ja teknologisissa verkostoissa. Ne ovat entistä enemmän ihmisen ulkopuolella. Toivottavasti jotain on myös edelleen ihmisen sisäpuolella. Ihmisen aivot ovat pysyneet muuttumattomina kymmeniä tuhansia vuosia. Kuitenkin tänä päivänä meidän on ratkaistava yhä laaja-alaisempia ja monimutkaisempia ongelmia. Tekoäly antaa meille työkaluja tähän.
On hyvä kuitenkin muistaa, että kyseessä on ihmisen kehittämät työkalut! Kun näitä työkaluja kehitetään jatkuvasti, on vaara, että niistä tulee itse mestareita, joka alkavat ohjata toimintaa. Näin uskovat dataistit. Dataismi on eräänlainen uusi uskonto, joka perustuu datakeskeiseen maailmankuvaan.
Dataistit uskovat, etteivät ihmiset pysty enää hallitsemaan valtavia datavirtoja, eivätkä siten pysty jalostamaan datasta informaatiota; tiedosta, älykkyydestä tai viisaudesta puhumattakaan. Datankäsittely olisi siksi jätettävä tekoälylle, sähköisille algoritmeille, joiden kapasiteetti on paljon ihmisaivoja suurempi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että dataistit suhtautuvat epäillen inhimilliseen tietoon ja viisauteen ja luottavat mieluummin isoon dataan ja tietokonealgoritmeihin.
Onko maailma menossa siihen, että verkostoituneet tietokonealgoritmit eli tekoäly tai supertekoäly ohjaavat ja johtavat maailmaa tulevaisuudessa. Tämä on sekä uhka että mahdollisuus, johon meidän kaikkien on paneuduttava syvällisesti ja mahdollisimman pian, jotta työkalusta ei tule mestaria! Miten olet itse varautunut tekoälyn tuloon?
- Dataismiin ja muihin tulevaisuuden uhkiin ja mahdollisuuksiin pääset tutustumaan lukemalla esimerkiksi Yuval Noah Hararin kirjaa ”Homo Deus: Huomisen lyhyt historia”.
- Katso myös Juha Hynysen blogi: Tekoäly tulee – työyhteisön mahdollisuus vai uhka?
- Kirjassani ”Jatkuva uudistuminen: Luovuuden ja Innovatiivisuuden johtaminen” olen pohtinut laajemmin tätä tiedon arvoketjua ja kytkenyt sen myös luovuuden kehittämiseen.