Suomalainen johtaminen on kilpailuvaltti ja vientituote
2017-11-30 Pentti Sydänmaanlakka
Globalisoitumisprosessin pyörteissä jokainen yritys ja valtio joutuvat etsimään ja uudistamaan oman kilpailukykynsä perustan. Miten pystymme pitämään suomalaiset yritykset ja kansakunnan kilpailukykyisinä seuraavat sata vuotta? Yksi Suomen kilpailukyvyn perustavista tekijöistä voisi olla hyvä johtaminen. Jo nyt se on sitä joillekin edelläkävijäyrityksille!
Tämä edellyttää kuitenkin, että meidän on kyseenalaistettava vanhoja näkemyksiä ja pyrittävä kehittämään todellisia johtamisen innovaatioita. Tällaista uutta ajattelua edustaa älykäs johtaminen, jossa johtamista tarkastellaan seitsemällä tasolla itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen. Tässä lähestymistavassa yhdistyvät organisaatioiden tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin vaatimukset tasapainoisena johtamisena.
Johtaminen on organisaation tärkeä ydinosaaminen!
Hyvä johtaminen tulisi nähdä organisaatioiden tärkeimpänä kilpailutekijänä ja ydinosaamisena. Ainostaan hyvällä johtamisella voidaan varmistaa henkilöstön osaaminen, motivaatio ja sitoutuminen, jotka viime kädessä ovat ainoat todelliset pysyvää kilpailuetua luovat tekijät. Tämä tarkoittaa, että johtaminen on otettava vakavasti ja sitä on hoidettava ammattimaisesti. Johtaminen tulisi nähdä konkreettisena, yksinkertaisena ja kokonaisvaltaisena prosessina. On tärkeää, että jokainen työntekijä ymmärtää johtamisjärjestelmän periaatteet ja vallitsevan johtamiskulttuurin.
Suomalainen johtamiskulttuuri sisältää monia vahvuuksia!
Suomalaisella johtamiskulttuurilla on erityispiirteitä, jotka erottavat sen selvästi muista, ja jotka myös näyttävät toimivan hyvin tämän päivän asiantuntijaorganisaatiossa. Suomalaista johtamistapaa arvostetaan maailmalla, ja sen avulla on onnistuttu rakentamaan monia menestystarinoita. Monet suomalaiset yritykset, Neste, Nokia ja Kone etujoukossa, ovat osoittaneet, miten menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Juuri näissä kansainvälisissä yrityksissä on käytännössä kehitelty tällaista johtamiseen uudenlaista lähestymistapaa, joka toimii erityisen hyvin asiantuntijaorganisaatioissa.
Suomalaisen johtamiskulttuurin vahvuuksia ovat perusarvot, jotka muodostavat myös suomalaisen kulttuurin ytimen: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, reiluus, tasa-arvo, työteliäisyys ja yksilön kunnioitus yhdistettynä määrätietoisuuteen ja sisuun. Näiden lisäksi osaamme olla riittävän nöyriä ja joustavia, mikä on tärkeää jatkuvalle uudistumiselle. Tämän päivän johtamisen verkostomainen toimintaympäristö näyttää suosivan tällaisten suomalaisten perusarvojen tukemaa johtamiskulttuuria.
Johtajuusoppia haetaan Suomesta ja sitä viedään maailmalle!
Aikaisemmin suomalaiset yritykset hakivat mallia johtamiseen ulkomailta. Tänä päivänä suunta on kääntynyt, ja nyt Suomesta tullaan hakemaan mallia hyvään johtamiseen. Monet englantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset isot yritykset ovat kohdanneet suuria haasteita yrittäessään johtaa organisaatioitaan vanhalla autoritaarisella ja byrokraattisella tyylillä. Se ei enää toimi nopeasti muuttuvissa verkosto-organisaatioissa, joissa henkilöstön korkea motivaatio ja osaaminen rakentavat menestymisen perustan.
Myös meillä Pertecissä on ollut ilo isännöidä tällaisia excursioita, joissa yritykset ovat tulleet Suomeen hakemaan uudenlaista johtamisoppia. Viime vuosina olemme olleet aktiivisia Itä-Afrikassa ja toissa vuonna National Bank of Kenya´n hallitus vietti Suomessa viikon tutustuen älykkään johtamisen viitekehykseen ja työkalupakkiin sekä suomalaisiin yrityksiin. Tällä hetkellä olemme yhdessä Haaga-Helian kanssa lanseeraamassa Nairobissa Executive MBA –ohjelmaa. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten suomalaista johtamisajattelua arvostetaan maailmalla.
Suomessa kehitetyssä uudessa johtamisajattelussa on paljon vahvuuksia, mitä me emme aina itse ymmärrä riittävästi. Se on johtamisen innovaatio, jota meidän tulisi kehittää ja vaalia sekä viedä käytäntöön. Siinä on myös ainesta vientituotteeksi. Meidän tulisi osata tuotteistaa se asianmukaisesti ja viedä sitä myös muihin maihin, koska meillä olisi nyt selvästi tähän tilaisuus. Tässä on iso haaste suomalaisille johtamiskoulutusyrityksille.
Lisää aiheesta alkuvuoden Hyvän johtamisen aamuissamme
Helsingissä 19.1.2018 "Johtajien ja johtamisjärjestelmien kehittäminen"
Helsinki 24.1.2018 "Miten rakennamme suomalaista älykästä verkostoyhteiskuntaa?"
Globalisoitumisprosessin pyörteissä jokainen yritys ja valtio joutuvat etsimään ja uudistamaan oman kilpailukykynsä perustan. Miten pystymme pitämään suomalaiset yritykset ja kansakunnan kilpailukykyisinä seuraavat sata vuotta? Yksi Suomen kilpailukyvyn perustavista tekijöistä voisi olla hyvä johtaminen. Jo nyt se on sitä joillekin edelläkävijäyrityksille!
Tämä edellyttää kuitenkin, että meidän on kyseenalaistettava vanhoja näkemyksiä ja pyrittävä kehittämään todellisia johtamisen innovaatioita. Tällaista uutta ajattelua edustaa älykäs johtaminen, jossa johtamista tarkastellaan seitsemällä tasolla itsensä johtamisesta ekosysteemin johtamiseen. Tässä lähestymistavassa yhdistyvät organisaatioiden tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin vaatimukset tasapainoisena johtamisena.
Johtaminen on organisaation tärkeä ydinosaaminen!
Hyvä johtaminen tulisi nähdä organisaatioiden tärkeimpänä kilpailutekijänä ja ydinosaamisena. Ainostaan hyvällä johtamisella voidaan varmistaa henkilöstön osaaminen, motivaatio ja sitoutuminen, jotka viime kädessä ovat ainoat todelliset pysyvää kilpailuetua luovat tekijät. Tämä tarkoittaa, että johtaminen on otettava vakavasti ja sitä on hoidettava ammattimaisesti. Johtaminen tulisi nähdä konkreettisena, yksinkertaisena ja kokonaisvaltaisena prosessina. On tärkeää, että jokainen työntekijä ymmärtää johtamisjärjestelmän periaatteet ja vallitsevan johtamiskulttuurin.
Suomalainen johtamiskulttuuri sisältää monia vahvuuksia!
Suomalaisella johtamiskulttuurilla on erityispiirteitä, jotka erottavat sen selvästi muista, ja jotka myös näyttävät toimivan hyvin tämän päivän asiantuntijaorganisaatiossa. Suomalaista johtamistapaa arvostetaan maailmalla, ja sen avulla on onnistuttu rakentamaan monia menestystarinoita. Monet suomalaiset yritykset, Neste, Nokia ja Kone etujoukossa, ovat osoittaneet, miten menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Juuri näissä kansainvälisissä yrityksissä on käytännössä kehitelty tällaista johtamiseen uudenlaista lähestymistapaa, joka toimii erityisen hyvin asiantuntijaorganisaatioissa.
Suomalaisen johtamiskulttuurin vahvuuksia ovat perusarvot, jotka muodostavat myös suomalaisen kulttuurin ytimen: rehellisyys, oikeudenmukaisuus, reiluus, tasa-arvo, työteliäisyys ja yksilön kunnioitus yhdistettynä määrätietoisuuteen ja sisuun. Näiden lisäksi osaamme olla riittävän nöyriä ja joustavia, mikä on tärkeää jatkuvalle uudistumiselle. Tämän päivän johtamisen verkostomainen toimintaympäristö näyttää suosivan tällaisten suomalaisten perusarvojen tukemaa johtamiskulttuuria.
Johtajuusoppia haetaan Suomesta ja sitä viedään maailmalle!
Aikaisemmin suomalaiset yritykset hakivat mallia johtamiseen ulkomailta. Tänä päivänä suunta on kääntynyt, ja nyt Suomesta tullaan hakemaan mallia hyvään johtamiseen. Monet englantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset isot yritykset ovat kohdanneet suuria haasteita yrittäessään johtaa organisaatioitaan vanhalla autoritaarisella ja byrokraattisella tyylillä. Se ei enää toimi nopeasti muuttuvissa verkosto-organisaatioissa, joissa henkilöstön korkea motivaatio ja osaaminen rakentavat menestymisen perustan.
Myös meillä Pertecissä on ollut ilo isännöidä tällaisia excursioita, joissa yritykset ovat tulleet Suomeen hakemaan uudenlaista johtamisoppia. Viime vuosina olemme olleet aktiivisia Itä-Afrikassa ja toissa vuonna National Bank of Kenya´n hallitus vietti Suomessa viikon tutustuen älykkään johtamisen viitekehykseen ja työkalupakkiin sekä suomalaisiin yrityksiin. Tällä hetkellä olemme yhdessä Haaga-Helian kanssa lanseeraamassa Nairobissa Executive MBA –ohjelmaa. Nämä ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten suomalaista johtamisajattelua arvostetaan maailmalla.
Suomessa kehitetyssä uudessa johtamisajattelussa on paljon vahvuuksia, mitä me emme aina itse ymmärrä riittävästi. Se on johtamisen innovaatio, jota meidän tulisi kehittää ja vaalia sekä viedä käytäntöön. Siinä on myös ainesta vientituotteeksi. Meidän tulisi osata tuotteistaa se asianmukaisesti ja viedä sitä myös muihin maihin, koska meillä olisi nyt selvästi tähän tilaisuus. Tässä on iso haaste suomalaisille johtamiskoulutusyrityksille.
Lisää aiheesta alkuvuoden Hyvän johtamisen aamuissamme
Helsingissä 19.1.2018 "Johtajien ja johtamisjärjestelmien kehittäminen"
Helsinki 24.1.2018 "Miten rakennamme suomalaista älykästä verkostoyhteiskuntaa?"