Onko johtaminen tuottamattomin osa organisaatiosi toimintaa
2017-10-19 Pekka Jääskö
Näin on, mikäli uskomme Gary Hamelin havaintoihin johtamisen tilasta organisaatioissa. Hamel on yksi aikamme arvostetuimmista johtamista tutkineista guruista ja johtamisen professori Harvardista.
Olen kohdannut yli 20 vuoden johtamisurani aikana erittäin hyviä esimerkkejä hyvästä johtamisesta ja harmikseni olen nähnyt esimerkkejä myös tehottomasta johtamisesta. Tämä on voinut olla organisaation johtamista, tiimin johtamista tai itsensä johtamista. Näistä haasteellisin näyttää olevan itsensä johtaminen. Peili ja palaute ovat itsensä johtamisen parhaat työkalut. Kuinka moni on valmis panostamaan älykkäästi itsensä johtamiseen: fyysiseen, henkiseen, sosiaaliseen ja ammatilliseen kasvuun? Voit johtaa itseäsi kaikilla näillä osa-alueilla. Vuorokauden saldoon vaikuttavat omat ratkaisut sekä motivaatio jatkuvaan uudistumiseen ja itsensä kehittämiseen.
Mikäli organisaation perusta: arvot, visio, strategia ja uudistumisen suunta ovat selvät, niin onnistumisen todennäköisyys johtajilla kasvaa. Onko strategian teko ylhäältä ohjattu pakkopulla neljän vuoden välein? Piristävä muutos strategian laadintaan voisi olla se, että asiakkaat, sidosryhmät ja asiantuntijat tekevät ensimmäisen kierroksen ja johtajat osallistuvat työskentelyyn sen jälkeen. Todennäköisesti työhön osallistuneet kokevat strategian omakseen. Rohkeat kokeilut kannustavat osallistumaan.
Edustavatko johtamisen ja itsensä johtamisen käytännön teot arvoja? Kannustavatko johtamisen teot kokonaiskuvan ymmärtämiseen, osallistumiseen, vuorovaikutukseen, luovuuteen ja analyyttisiin ratkaisuihin? Myös rekrytoinnit ja tiimien rakentaminen onnistuvat paremmin, kun strategia on kirkkaampi, käytännönläheisempi ja suunta organisaation eri tasoilla on selvä. Kun lisäämme mukaan avoimen viestinnän ja osallistavan yhteiskehittämisen, olemme pitkällä.
Kenraali Stanley MacChrystal huomasi Irakin sodassa hierarkisen johtamisen hidastavan päätöksentekoa ja strategista uudistumista. Kirjassaan “Team of Teams (2015)” MacChrystal kuvaa hyvän johtamisen kokonaisuuden ja viitekehyksen. Itseohjautuvuus ja päätöksenteko organisaation kaikilla tasoilla paranevat selkeän tilannekuvan, avoimen viestinnän, osallistumisen ja tiimien välisen yhteistyön myötä. Tämä edellyttää johtamisen jatkuvaa uudistamista - hyvää johtamista.
Johtamisen toimintakenttä on haastava. Käytännön kokemus ja johtamisen opit ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että hyvää johtamistakin voi oppia arvioinnin ja tavoitteellisen treenaamisen myötä. Olemme Pertec Consulting Oy:ssä kehittäneet älykkäitä työkaluja arvioinnin ja treenaamisen tueksi. Työkalujen taustalla on systemaattinen tutkimustyö ja tiedon soveltaminen käytäntöön. Palaute ja referenssit ovat erittäin hyvät.
Mielestäni jokaisen organisaation ja johtajan pitäisi oman organisaationsa, johtoryhmänsä tai tiiminsä tehokkaan toiminnan varmistamiseksi testata “Älykäs organisaatio” -itsearviointia ja “Älykäs itsensä johtaminen” –itsearviointia. Tarjoamme jokaiselle halukkaalle mahdollisuuden osallistua verkkopohjaisesti itsearviointiin - pienellä panostuksella. Sen jälkeen voimme asettaa mitattavat tavoitteet ja laatia treeniohjelman tulokselliselle johtamiselle.
Onkohan joku sitä mieltä, että hyvää johtamista ei voi oppia ja treenata?
Näin on, mikäli uskomme Gary Hamelin havaintoihin johtamisen tilasta organisaatioissa. Hamel on yksi aikamme arvostetuimmista johtamista tutkineista guruista ja johtamisen professori Harvardista.
Olen kohdannut yli 20 vuoden johtamisurani aikana erittäin hyviä esimerkkejä hyvästä johtamisesta ja harmikseni olen nähnyt esimerkkejä myös tehottomasta johtamisesta. Tämä on voinut olla organisaation johtamista, tiimin johtamista tai itsensä johtamista. Näistä haasteellisin näyttää olevan itsensä johtaminen. Peili ja palaute ovat itsensä johtamisen parhaat työkalut. Kuinka moni on valmis panostamaan älykkäästi itsensä johtamiseen: fyysiseen, henkiseen, sosiaaliseen ja ammatilliseen kasvuun? Voit johtaa itseäsi kaikilla näillä osa-alueilla. Vuorokauden saldoon vaikuttavat omat ratkaisut sekä motivaatio jatkuvaan uudistumiseen ja itsensä kehittämiseen.
Mikäli organisaation perusta: arvot, visio, strategia ja uudistumisen suunta ovat selvät, niin onnistumisen todennäköisyys johtajilla kasvaa. Onko strategian teko ylhäältä ohjattu pakkopulla neljän vuoden välein? Piristävä muutos strategian laadintaan voisi olla se, että asiakkaat, sidosryhmät ja asiantuntijat tekevät ensimmäisen kierroksen ja johtajat osallistuvat työskentelyyn sen jälkeen. Todennäköisesti työhön osallistuneet kokevat strategian omakseen. Rohkeat kokeilut kannustavat osallistumaan.
Edustavatko johtamisen ja itsensä johtamisen käytännön teot arvoja? Kannustavatko johtamisen teot kokonaiskuvan ymmärtämiseen, osallistumiseen, vuorovaikutukseen, luovuuteen ja analyyttisiin ratkaisuihin? Myös rekrytoinnit ja tiimien rakentaminen onnistuvat paremmin, kun strategia on kirkkaampi, käytännönläheisempi ja suunta organisaation eri tasoilla on selvä. Kun lisäämme mukaan avoimen viestinnän ja osallistavan yhteiskehittämisen, olemme pitkällä.
Kenraali Stanley MacChrystal huomasi Irakin sodassa hierarkisen johtamisen hidastavan päätöksentekoa ja strategista uudistumista. Kirjassaan “Team of Teams (2015)” MacChrystal kuvaa hyvän johtamisen kokonaisuuden ja viitekehyksen. Itseohjautuvuus ja päätöksenteko organisaation kaikilla tasoilla paranevat selkeän tilannekuvan, avoimen viestinnän, osallistumisen ja tiimien välisen yhteistyön myötä. Tämä edellyttää johtamisen jatkuvaa uudistamista - hyvää johtamista.
Johtamisen toimintakenttä on haastava. Käytännön kokemus ja johtamisen opit ovat vahvistaneet käsitystäni siitä, että hyvää johtamistakin voi oppia arvioinnin ja tavoitteellisen treenaamisen myötä. Olemme Pertec Consulting Oy:ssä kehittäneet älykkäitä työkaluja arvioinnin ja treenaamisen tueksi. Työkalujen taustalla on systemaattinen tutkimustyö ja tiedon soveltaminen käytäntöön. Palaute ja referenssit ovat erittäin hyvät.
Mielestäni jokaisen organisaation ja johtajan pitäisi oman organisaationsa, johtoryhmänsä tai tiiminsä tehokkaan toiminnan varmistamiseksi testata “Älykäs organisaatio” -itsearviointia ja “Älykäs itsensä johtaminen” –itsearviointia. Tarjoamme jokaiselle halukkaalle mahdollisuuden osallistua verkkopohjaisesti itsearviointiin - pienellä panostuksella. Sen jälkeen voimme asettaa mitattavat tavoitteet ja laatia treeniohjelman tulokselliselle johtamiselle.
Onkohan joku sitä mieltä, että hyvää johtamista ei voi oppia ja treenata?
