Tekoäly – työyhteisön mahdollisuus vai uhka
2017-08-11 Juha Hynynen
Kuluneen kesän yksi puheenaiheista eri medioissa – niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin – on ollut Tekoäly. Aiheesta on avauduttu puolesta ja vastaan: jotkut ovat nähneet tekoälyn ihmiskunnan pelastuksena ja kauan kaivattuna ratkaisuna sen moniin ongelmiin ja haasteisiin; toiset taas ovat maalailleet uhkakuvia maanpäällisen vallan omiin käsiinsä kahmivista roboteista ja valloilleen ryöstäytyvän tekoälyn myötä tapahtuvasta tuhosta. Oxfordiin Englantiin on jopa perustettu tutkimuslaitos – Future of Humanity Institute – jonka tutkijat pitävät tekoälyä potentiaalisesti samankaltaisena katastrofina kuin maanjäristykset, maahan iskeytyvät taivaankappaleet ja ydinsodat.
Suomessakin on tekoälyn merkitys tuotteiden ja palveluiden digitalisoitumisen ytimessä huomattu: toukokuussa 2017 elinkeinoministeri Lintilän asettamalta ja Pekka Ala-Pietilän johtamalta ohjausryhmältä odotetaan konkreettisia, koko Suomen hyvinvointia vahvistavia toimenpide-ehdotuksia tekoälymurroksen hyödyntämiseksi. Ehdotuksen Suomen tekoälyohjelmaksi on määrä valmistua syyskuun 2017 loppuun mennessä. Aloite on tervetullut Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi, onhan edellisestä tekoälyn kansallisesta kehittämis- ja hyödyntämisohjelmasta aikaa jo kolmisenkymmentä vuotta.
Tekoälyn soveltamisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ”tekoäly” ei sinällään ole mikään tietty teknologia tai patenttiratkaisu vaan yleisnimitys koneille, joiden voidaan väittää toimivan älykkäästi – ihmisten tavoin. Ihmisälyyn taas liittyy joukko erityisiä kognitiivisia ominaisuuksia (esim. oppiminen, assosioiva ongelmanratkaisu, intuitio, luovuus), joihin tekoälykkäiden koneiden tulisi pystyä. Tekoälyn tutkimusalueet, käytännön sovellukset ja tietämystekniikat jakaantuvat sitten vastaavasti lukuisiin eri osa-alueisiin. Siksi ”tekoälyn soveltaminen” jonkin tietyn ongelman ratkaisemisessa ei vielä kerro kovin paljoa ajatuksen esittäjän konkreettisista tarkoitusperistä.
Vääjäämättä myös työyhteisöissä tapahtuva suunnittelu ja ongelmanratkaisu sekä niihin liittyvä tiedon koostaminen ja analysointi tulevat muuttumaan aiempaa kehittyneempien menetelmien myötä. Harvard Business Review’ssa heinäkuussa 2017 julkaistussa artikkelissa (”AI may soon replace even the most elite consultants”) ennustetaan, että lähitulevaisuudessa älykkäät päätöksenteon tukijärjestelmät ottavat yrityksissä yhä isomman roolin rutiinitehtävien (esim. kalenterivaraukset, tilannetiedon haku) lisäksi myös monimutkaisemman ongelmanratkaisun (esim. budjetointi, investointipäätökset, strategiasuunnittelu) automatisoinnissa.
Miten sitten teknologioiden kehittyminen tulee vaikuttamaan työyhteisöissä johtamiseen ja siihen liittyviin innovaatioihin? En usko että kovin nopeasti ketään meistä on ihmisen sijasta sparraamassa ja motivoimassa robotti, mutta - kuten jo Pertec’in aiemmissakin blogeissa on todettu – sekä tekoälyn että sen tukemien mobiiliteknologioiden mahdollisuudet käytännön johtamistilanteiden tukijärjestelminä ovat valtavat: ”Samaan tapaan kuin ihmiset nykyään löytävät tiensä paikasta toiseen mobiililaitteissa olevien navigaattoreiden avulla voivat tulevaisuuden digitaalitalouden johtajat saada mobiililaitteistaan osviittaa ja seikkaperäisiä, aikaan ja yksilöön sidottuja älykkäitä toimintaohjeita ja muistutuksia erilaisten johtamisen vuosikellon mukaisten tai kertaluonteisten haastavien johtamistilanteiden ratkaisemiseen”.
Vaikka itse suhtaudun positiivisen toiveikkaana tekoälymenetelmien myönteisiin vaikutuksiin organisaatioissa hallitusti tapahtuvan ihmisten johtamisen tukemisessa, saavat aina aika ajoin jotkut maailmalta valuvat uutiset mietteliääksi: vast’ikään uutisoitiin Facebook-yhtiön sulkeneen kaksi kehittämäänsä tekoäly-ohjelmaa, jotka loivat oman kielensä ja alkoivat keskustella keskenään siten, että edes ohjelmien kehittäjät eivät sitä ymmärtäneet.
Joka tapauksessa ymmärryksemme algoritmeista, jotka jäljittelevät ihmisaivojen toiminta, on viime vuosien aikana kasvanut huimasti. Toisaalta algoritmien ja valtavien tietomäärien käsittelemiseksi tarvittava laskentateho on kutakuinkin kaikkien ulottuvilla. Eli tekoäly tulee – onko sinun organisaatiosi valmis?
Kuluneen kesän yksi puheenaiheista eri medioissa – niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin – on ollut Tekoäly. Aiheesta on avauduttu puolesta ja vastaan: jotkut ovat nähneet tekoälyn ihmiskunnan pelastuksena ja kauan kaivattuna ratkaisuna sen moniin ongelmiin ja haasteisiin; toiset taas ovat maalailleet uhkakuvia maanpäällisen vallan omiin käsiinsä kahmivista roboteista ja valloilleen ryöstäytyvän tekoälyn myötä tapahtuvasta tuhosta. Oxfordiin Englantiin on jopa perustettu tutkimuslaitos – Future of Humanity Institute – jonka tutkijat pitävät tekoälyä potentiaalisesti samankaltaisena katastrofina kuin maanjäristykset, maahan iskeytyvät taivaankappaleet ja ydinsodat.
Suomessakin on tekoälyn merkitys tuotteiden ja palveluiden digitalisoitumisen ytimessä huomattu: toukokuussa 2017 elinkeinoministeri Lintilän asettamalta ja Pekka Ala-Pietilän johtamalta ohjausryhmältä odotetaan konkreettisia, koko Suomen hyvinvointia vahvistavia toimenpide-ehdotuksia tekoälymurroksen hyödyntämiseksi. Ehdotuksen Suomen tekoälyohjelmaksi on määrä valmistua syyskuun 2017 loppuun mennessä. Aloite on tervetullut Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi, onhan edellisestä tekoälyn kansallisesta kehittämis- ja hyödyntämisohjelmasta aikaa jo kolmisenkymmentä vuotta.
Tekoälyn soveltamisesta puhuttaessa on hyvä muistaa, että ”tekoäly” ei sinällään ole mikään tietty teknologia tai patenttiratkaisu vaan yleisnimitys koneille, joiden voidaan väittää toimivan älykkäästi – ihmisten tavoin. Ihmisälyyn taas liittyy joukko erityisiä kognitiivisia ominaisuuksia (esim. oppiminen, assosioiva ongelmanratkaisu, intuitio, luovuus), joihin tekoälykkäiden koneiden tulisi pystyä. Tekoälyn tutkimusalueet, käytännön sovellukset ja tietämystekniikat jakaantuvat sitten vastaavasti lukuisiin eri osa-alueisiin. Siksi ”tekoälyn soveltaminen” jonkin tietyn ongelman ratkaisemisessa ei vielä kerro kovin paljoa ajatuksen esittäjän konkreettisista tarkoitusperistä.
Vääjäämättä myös työyhteisöissä tapahtuva suunnittelu ja ongelmanratkaisu sekä niihin liittyvä tiedon koostaminen ja analysointi tulevat muuttumaan aiempaa kehittyneempien menetelmien myötä. Harvard Business Review’ssa heinäkuussa 2017 julkaistussa artikkelissa (”AI may soon replace even the most elite consultants”) ennustetaan, että lähitulevaisuudessa älykkäät päätöksenteon tukijärjestelmät ottavat yrityksissä yhä isomman roolin rutiinitehtävien (esim. kalenterivaraukset, tilannetiedon haku) lisäksi myös monimutkaisemman ongelmanratkaisun (esim. budjetointi, investointipäätökset, strategiasuunnittelu) automatisoinnissa.
Miten sitten teknologioiden kehittyminen tulee vaikuttamaan työyhteisöissä johtamiseen ja siihen liittyviin innovaatioihin? En usko että kovin nopeasti ketään meistä on ihmisen sijasta sparraamassa ja motivoimassa robotti, mutta - kuten jo Pertec’in aiemmissakin blogeissa on todettu – sekä tekoälyn että sen tukemien mobiiliteknologioiden mahdollisuudet käytännön johtamistilanteiden tukijärjestelminä ovat valtavat: ”Samaan tapaan kuin ihmiset nykyään löytävät tiensä paikasta toiseen mobiililaitteissa olevien navigaattoreiden avulla voivat tulevaisuuden digitaalitalouden johtajat saada mobiililaitteistaan osviittaa ja seikkaperäisiä, aikaan ja yksilöön sidottuja älykkäitä toimintaohjeita ja muistutuksia erilaisten johtamisen vuosikellon mukaisten tai kertaluonteisten haastavien johtamistilanteiden ratkaisemiseen”.
Vaikka itse suhtaudun positiivisen toiveikkaana tekoälymenetelmien myönteisiin vaikutuksiin organisaatioissa hallitusti tapahtuvan ihmisten johtamisen tukemisessa, saavat aina aika ajoin jotkut maailmalta valuvat uutiset mietteliääksi: vast’ikään uutisoitiin Facebook-yhtiön sulkeneen kaksi kehittämäänsä tekoäly-ohjelmaa, jotka loivat oman kielensä ja alkoivat keskustella keskenään siten, että edes ohjelmien kehittäjät eivät sitä ymmärtäneet.
Joka tapauksessa ymmärryksemme algoritmeista, jotka jäljittelevät ihmisaivojen toiminta, on viime vuosien aikana kasvanut huimasti. Toisaalta algoritmien ja valtavien tietomäärien käsittelemiseksi tarvittava laskentateho on kutakuinkin kaikkien ulottuvilla. Eli tekoäly tulee – onko sinun organisaatiosi valmis?
