Miten ideat rakentuvat ja innovaatiot syntyvät?
2015-04-14 Susanna Rahkamo
Miten ideat rakentuvat ja innovaatiot syntyvät?
”Heureka”, sanoi Arkhimedes, kun astui kylpyammeeseen ja veden pinta nousi. Syntyi oivallus epämääräisen muotoisen tilavuuden tarkasta mittaamisesta. Tarina kertoo, että kuningas oli esittänyt kysymyksen: ” Miten voin olla varma, että kruununi on puhdasta kultaa.”
Pulman esittäminen laittoi Arkhimedeen alitajunnan liikkeelle ja näköaistimus loksautti ratkaisun kuin salama kirkkaalta taivaalta. Arkhimedes hoksasi jalan tilavuuden vastaavan vedenpinnan kohoamisen suuruista tilavuutta ja ymmärsi, että siirtyvän veden avulla voisi määrittää kruunun koon tarkasti.
Psykologit ovat sittemmin pystyneet jäljittelemään, mitä mielessämme tapahtuu ja miten ideat syntyvät. Luovat ideat syntyvät kolmen erilaisen prosessin vaikutuksesta: konseptien siirtämisen, niiden yhdistämisen ja jatkokehittelyn. Toisinaan uusi oivallus on niin poikkeava, että sille on muodostettava oma kategoria, selitys ja käsitteistö.
Esim. Googlen itseohjautuvaa autoa, robottiautoa, voi pitää esimerkkinä uuden kategorian synnyttämisestä. Samalla se kuitenkin on aikaisempien keksintöjen robottien ja auton yhdistelmä, joka on muodostunut jatkokehittelyn seurauksena. Jo 1960-luvulta alkaneiden kokeilujen kulminoitumispisteeksi tuli ajatus erilaisten liikkeentunnistus- ja GPS- teknologioiden hyödyntämisestä. Niiden avulla auton tietokone kykeni hyvinkin tarkasti määrittämään oman sijaintinsa maapallolla samoin kuin etäisyytensä muihin objekteihin ja näin kulkemaan määränpäähänsä törmäämättä. Moni oivallus syntyy vielä kategorian jo muodostuttua ja niinpä robottiautokonseptikin siirtynee vielä moneen paikkaan ja tarpeeseen, ilmaan ja veden alle.
Ideointi ei pelkästään riitä vaan lisäksi vaaditaan kehittämistä ja sinnikkyyttä ideoiden toteuttamiseksi. Innovaatiot ovat käytäntöön vietyjä ideoita. Toteutuksen lisäksi markkinoille vieminen vaatii markkinainnostuksen synnyttämisen. Robottiautonkin kanssa täytyy tehdä työtä, jotta ihmiset ymmärtäisi, mihin käyttöön kuljettamatonta ajoneuvoa voisi tarvita ja ymmärryksen synnyttämisen lisäksi heidät pitäisi saada muuttamaan käyttäytymistään, luopumaan ajamisesta. Lopullinen innovaatio tarvitseekin monen ihmisen yhteisluontia.
Ideat eivät synny tyhjästä vaan aivomme työskentelevät silloinkin, kun emme sitä huomaa ratkaisten mieltä askarruttavia kysymyksiä aivoihimme tallentuneiden konseptien avulla.
Mitä enemmän havainnoimme ja keräämme kokemuksia sitä enenemään luomme malleja aivoihimme. Kun harjoittelemme konseptien siirtämistä, yhdistelemistä ja uusien käyttötarkoitusten kehittämistä, sitä tuotteliaampia ideoijia meistä tulee. Kuten luovuustutkija Robert Stenberg sanoo: ”Luovuus on taito, jota voi kehittää.”
Nopeasti muuttuva maailma kaipaa jatkuvalla syötöllä uusia oivalluksia ja niiden ripeää toteutusta. Valmisteilla olevassa väitöskirjatyössäni paneudun näiden tutkimiseen. Onko sinun tiimisi harjoitellut oivallusten tuottamista ja niiden käytäntöön viemistä? Jos tarvitset apua, soittele!
Susanna Rahkamo
Senior Partner
susanna.rahkamo@pertec.fi
Miten ideat rakentuvat ja innovaatiot syntyvät?
”Heureka”, sanoi Arkhimedes, kun astui kylpyammeeseen ja veden pinta nousi. Syntyi oivallus epämääräisen muotoisen tilavuuden tarkasta mittaamisesta. Tarina kertoo, että kuningas oli esittänyt kysymyksen: ” Miten voin olla varma, että kruununi on puhdasta kultaa.”
Pulman esittäminen laittoi Arkhimedeen alitajunnan liikkeelle ja näköaistimus loksautti ratkaisun kuin salama kirkkaalta taivaalta. Arkhimedes hoksasi jalan tilavuuden vastaavan vedenpinnan kohoamisen suuruista tilavuutta ja ymmärsi, että siirtyvän veden avulla voisi määrittää kruunun koon tarkasti.
Psykologit ovat sittemmin pystyneet jäljittelemään, mitä mielessämme tapahtuu ja miten ideat syntyvät. Luovat ideat syntyvät kolmen erilaisen prosessin vaikutuksesta: konseptien siirtämisen, niiden yhdistämisen ja jatkokehittelyn. Toisinaan uusi oivallus on niin poikkeava, että sille on muodostettava oma kategoria, selitys ja käsitteistö.
Esim. Googlen itseohjautuvaa autoa, robottiautoa, voi pitää esimerkkinä uuden kategorian synnyttämisestä. Samalla se kuitenkin on aikaisempien keksintöjen robottien ja auton yhdistelmä, joka on muodostunut jatkokehittelyn seurauksena. Jo 1960-luvulta alkaneiden kokeilujen kulminoitumispisteeksi tuli ajatus erilaisten liikkeentunnistus- ja GPS- teknologioiden hyödyntämisestä. Niiden avulla auton tietokone kykeni hyvinkin tarkasti määrittämään oman sijaintinsa maapallolla samoin kuin etäisyytensä muihin objekteihin ja näin kulkemaan määränpäähänsä törmäämättä. Moni oivallus syntyy vielä kategorian jo muodostuttua ja niinpä robottiautokonseptikin siirtynee vielä moneen paikkaan ja tarpeeseen, ilmaan ja veden alle.
Ideointi ei pelkästään riitä vaan lisäksi vaaditaan kehittämistä ja sinnikkyyttä ideoiden toteuttamiseksi. Innovaatiot ovat käytäntöön vietyjä ideoita. Toteutuksen lisäksi markkinoille vieminen vaatii markkinainnostuksen synnyttämisen. Robottiautonkin kanssa täytyy tehdä työtä, jotta ihmiset ymmärtäisi, mihin käyttöön kuljettamatonta ajoneuvoa voisi tarvita ja ymmärryksen synnyttämisen lisäksi heidät pitäisi saada muuttamaan käyttäytymistään, luopumaan ajamisesta. Lopullinen innovaatio tarvitseekin monen ihmisen yhteisluontia.
Ideat eivät synny tyhjästä vaan aivomme työskentelevät silloinkin, kun emme sitä huomaa ratkaisten mieltä askarruttavia kysymyksiä aivoihimme tallentuneiden konseptien avulla.
Mitä enemmän havainnoimme ja keräämme kokemuksia sitä enenemään luomme malleja aivoihimme. Kun harjoittelemme konseptien siirtämistä, yhdistelemistä ja uusien käyttötarkoitusten kehittämistä, sitä tuotteliaampia ideoijia meistä tulee. Kuten luovuustutkija Robert Stenberg sanoo: ”Luovuus on taito, jota voi kehittää.”
Nopeasti muuttuva maailma kaipaa jatkuvalla syötöllä uusia oivalluksia ja niiden ripeää toteutusta. Valmisteilla olevassa väitöskirjatyössäni paneudun näiden tutkimiseen. Onko sinun tiimisi harjoitellut oivallusten tuottamista ja niiden käytäntöön viemistä? Jos tarvitset apua, soittele!
Susanna Rahkamo
Senior Partner
susanna.rahkamo@pertec.fi