Miten luoda Suomeen älykäs verkostoyhteiskunta?
2016-10-19 Pentti Sydänmaanlakka
Tulevaisuus on muuttunut yhä yllätyksellisemmäksi ja kompleksisemmaksi. Elämme epävarmuuden, epäjatkuvuuksien ja ilkeiden ongelmien aikaa, joka on täynnä sekä uhkia että mahdollisuuksia. Näitä johtamisen haasteita käsittelemme joulukuun seminaarissamme,
Miten Suomi pystyy uudistumaan varautuakseen ja selvitäkseen tällaisessa turbulentissa toimintaympäristössä? Valitettavasti meiltä puuttuu yhteinen visio ja strategia, miten kohtaamme tulevaisuuden haasteet. Kun strategia puuttuu, tapahtuu strategista ajautumista.
Strateginen ajautuminen tarkoittaa, että tulevaisuuden visiosta ja strategiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja ajaudumme kohti tulevaisuutta, jota kukaan ei halua. Valitettavasti tällainen strateginen ajautuminen näyttää todennäköisimmältä tulevaisuuden suunnalta, jos emme saa radikaaleja uudistuksia toteutettua.
Jatkuva uudistuminen ja innovatiiviset toimintamallit ovat ainoa mahdollisuus tässä tilanteessa. (Jatkuva uudistuminen- kirja). Jatkuvaa uudistumista tarvitaan kaikkialla; yksilöiden, tiimien, organisaatioiden, yritysten, kuntien, maakuntien ja koko Suomalaisen yhteiskunnan on uudistuttava ja nopeasti.
Suomi ei kuitenkaan ole uudistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana siinä tahdissa, kuin maailma on muuttunut. Vanhat toimintamallit eivät enää toimi globaalissa verkostotaloudessa. Meidän on pikaisesti uudistettava johtamista, organisaatioitamme ja yhteistoimintaa sekä päivitettävä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tähän päivään.
Tavoitteena on luoda älykäs verkostoyhteiskunta, verkostomaakunta ja verkostokunta. Käynnissä oleva aluehallintouudistus on ainutlaatuinen mahdollisuus todella uudistaa perinteinen 70-luvun hyvinvointiyhteiskunta tämän päivän älykkääksi verkostoyhteiskunnaksi.
Älykkäässä verkostoyhteiskunnassa hyvinvoinnin rinnalle tärkeiksi tavoitteiksi nostetaan myös jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja kestävä kehitys. (Älykäs julkinen johtaminen -kirja). Älykäs verkostoyhteiskunta koostuu yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioista, jotka tekevät avointa yhteistyötä keskenään. Myös kansalaisilla on siinä aikaisempaa vastuullisempi rooli. Se on avoin verkosto, joka pystyy uudistumaan nopeasti avoimen ja kestävän strategoinnin periaatteiden mukaisesti. (Kestävä Strategiointi –kirja)
Verkostoyhteiskunnan johtaminen on haastavaa. Perinteisen hierarkkinen johtaminen ei siinä toimi, vaan on etsittävä uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Maakuntauudistuksen toteuttaminen edellyttää verkostojohtamisen osaamista. Se ei onnistu vain rakenteita muuttamalla, vaan toimintamallien radikaalilla uudistamisella.
Verkostojohtaminen onnistuu, jos meillä on yhteinen visio ja strategia sekä yhteiset arvot. Lisäksi tarvitaan avoimuutta ja luottamusta. Tällöin mahdollistuu strateginen johtaminen ja vältämme strategisen ajautumisen ja strategisen juonittelun.
Älykkään verkostoyhteiskunnan luomiseen tarvitsemme jatkuvaa uudistumista ja avointa sekä kestävää strategiointia. Kaikilla tasoilla; yksilöstä yhteiskuntaan!
Tulevaisuus on muuttunut yhä yllätyksellisemmäksi ja kompleksisemmaksi. Elämme epävarmuuden, epäjatkuvuuksien ja ilkeiden ongelmien aikaa, joka on täynnä sekä uhkia että mahdollisuuksia. Näitä johtamisen haasteita käsittelemme joulukuun seminaarissamme,
Miten Suomi pystyy uudistumaan varautuakseen ja selvitäkseen tällaisessa turbulentissa toimintaympäristössä? Valitettavasti meiltä puuttuu yhteinen visio ja strategia, miten kohtaamme tulevaisuuden haasteet. Kun strategia puuttuu, tapahtuu strategista ajautumista.
Strateginen ajautuminen tarkoittaa, että tulevaisuuden visiosta ja strategiasta ei päästä yhteisymmärrykseen ja ajaudumme kohti tulevaisuutta, jota kukaan ei halua. Valitettavasti tällainen strateginen ajautuminen näyttää todennäköisimmältä tulevaisuuden suunnalta, jos emme saa radikaaleja uudistuksia toteutettua.
Jatkuva uudistuminen ja innovatiiviset toimintamallit ovat ainoa mahdollisuus tässä tilanteessa. (Jatkuva uudistuminen- kirja). Jatkuvaa uudistumista tarvitaan kaikkialla; yksilöiden, tiimien, organisaatioiden, yritysten, kuntien, maakuntien ja koko Suomalaisen yhteiskunnan on uudistuttava ja nopeasti.
Suomi ei kuitenkaan ole uudistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana siinä tahdissa, kuin maailma on muuttunut. Vanhat toimintamallit eivät enää toimi globaalissa verkostotaloudessa. Meidän on pikaisesti uudistettava johtamista, organisaatioitamme ja yhteistoimintaa sekä päivitettävä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tähän päivään.
Tavoitteena on luoda älykäs verkostoyhteiskunta, verkostomaakunta ja verkostokunta. Käynnissä oleva aluehallintouudistus on ainutlaatuinen mahdollisuus todella uudistaa perinteinen 70-luvun hyvinvointiyhteiskunta tämän päivän älykkääksi verkostoyhteiskunnaksi.
Älykkäässä verkostoyhteiskunnassa hyvinvoinnin rinnalle tärkeiksi tavoitteiksi nostetaan myös jatkuva uudistuminen, tehokkuus ja kestävä kehitys. (Älykäs julkinen johtaminen -kirja). Älykäs verkostoyhteiskunta koostuu yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioista, jotka tekevät avointa yhteistyötä keskenään. Myös kansalaisilla on siinä aikaisempaa vastuullisempi rooli. Se on avoin verkosto, joka pystyy uudistumaan nopeasti avoimen ja kestävän strategoinnin periaatteiden mukaisesti. (Kestävä Strategiointi –kirja)
Verkostoyhteiskunnan johtaminen on haastavaa. Perinteisen hierarkkinen johtaminen ei siinä toimi, vaan on etsittävä uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Maakuntauudistuksen toteuttaminen edellyttää verkostojohtamisen osaamista. Se ei onnistu vain rakenteita muuttamalla, vaan toimintamallien radikaalilla uudistamisella.
Verkostojohtaminen onnistuu, jos meillä on yhteinen visio ja strategia sekä yhteiset arvot. Lisäksi tarvitaan avoimuutta ja luottamusta. Tällöin mahdollistuu strateginen johtaminen ja vältämme strategisen ajautumisen ja strategisen juonittelun.
Älykkään verkostoyhteiskunnan luomiseen tarvitsemme jatkuvaa uudistumista ja avointa sekä kestävää strategiointia. Kaikilla tasoilla; yksilöstä yhteiskuntaan!
Pentti Sydänmaanlakka