Oppimista johtamalla kehityksen aallonharjalle
2016-08-15 Susanna Rahkamo
Nopea oppiminen on noussut työelämään keskeiseksi kyvykkyydeksi maailma myllertyessä ja kilpailun muututtua lokaalista globaaliksi. Taito omaksua uutta on ratkaisevaa, sillä uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja syntyy ja vanhoja pyyhkiytyy pois jos ei viikoittain niin ainakin vuosittain. Yritykset eivät enää pysty tarjoamaan muutoksen suojaa työntekijöilleen, eikä yrityksetkään ole turvassa. Siksi oppimisen johtaminen on kaikkien haaste ja oppimisen edellytysten luominen pitäisi olla kaikkien intresseissä.
Keskustellessani kesällä ystäväni kanssa hän havahtui toteamaan, että työskentelee nykyään 90 % palveluiden parissa, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut olemassa. Kymmenen vuoden aikamatka taaksepäin paljastaa meille jokaiselle, kuinka haasteet, työkalut ja toimintamme ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. HUS:n toimitusjohtajan ja Nokian hallituksen puheenjohtajan kiteytykset paljastavat tämän pysäyttävästi. Nykyään HUS:n erikoissairaanhoito keskittyy uusien sairauksien hoitamiseen, sillä perusterveydenhoidossa parannetaan aikaisemmin erikoissairaanhoitoon päätyneet potilaat. Ihmisten eläessä vanhemmiksi erikoissairaanhoidossa paneudutaan uusiin haasteisiin. Nokia puolestaan muutti strategista suuntansa kolme vuotta sitten selvitäkseen kilpailukykyisenä ja uudisti henkilöstönsä. ”Vain prosentti Nokian nykyisistä työntekijöistä oli yhtiön palkkalistoilla kolme vuotta sitten”, sanoo Siilasmaa T&T:n haastattelussa ja jatkaa: ”Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut ei 20 vuoden kuluttua enää ole diplomi-insinööri, ellei hän käy täydennyskoulutuksessa. Yliopiston penkille pitäisi palata kolmeksi kuukaudeksi esimerkiksi viiden vuoden välein.”
Voittaakseen kilpajuoksussa ja surffatakseen aallonharjalla kykymme muuntautua nopeasti on ratkaisevaa. Ratkaisevaa on myös tunnistaa, missä pitää muuttua ja edetä ripeästi sekä järjestelmällisesti tietämisestä tiedon soveltamiseen. Ohjenuorana etenemisessä voi käyttää neliportaista luokittelua, jossa tasolta toiselle noustessa osaaminen syvenee seuraavasti: 1) tietää, mitä uutta on, 2) tunnistaa uuden omaksumisen tuottamat hyödyt, 3) osaa käyttää uutta tietoa ja taitoa 4) osaa edelleen kehittää niitä.
Mikä siis lääkkeeksi yrityksille ja yksilöille? Nopeuttaakseen oppimista meidän tulisi hahmottaa kriittiset tulevaisuuden osaamiset ja nopeasti edetä tasolle, jossa pystymme toimimaan niiden edelleen kehittäjinä. Nopeus on muodostunut yhtä tärkeäksi kuin osaaminen. Liian hidas oppimisprosessi pudottaa lähes yhtä varmasti kuin osaamattomuus. Kumpikin syrjäyttää.
Maassamme on havaittavissa orastavaa valmiutta uudistumisen vyörylle. Tunnistamme jo muuttuvan maailman ja osittain myös muutoksen tuomat edut. Nyt meidän tulisi erityisesti kiihdyttää taksonomian kahdelle korkeimmalle tasolle nousemista: uusien toimintatapojen ja työkalujen kokeilua sekä omaksumista, ja palveluiden, ratkaisujen sekä toiminnan edelleen kehittämistä ja muokkaamista.
Tässä onnistuaksemme meidän tulisi karistaa epäonnistumisen pelkoja, lisätä rohkeutta ja hyväksyä keskeneräisyys ja hapuilevaisuus. Kyetäksemme välttämään virheiden tekemisen kauhun, meidän täytyy oppia kokemaan epäonnistumista ja siitä selviytymistä, harjoitella heittäytymistä ja kolhujen jälkeen suunnan kääntämistä. Koska meistä kukaan ei pysty menestymään ilman toisia ihmisiä, erityishuomiota tulisi kiinnittää kannustavan ilmapiirin ja yrittämisen hengen luomiseen.
Uskon vankasti, että Suomi pystyy muutokseen. Muutos on kuitenkin nähtävä myönteisenä ja kiinnostavana, ei pelottavana ja ahdistavana. Rohkeuden lisäämisessä meillä suomalaisilla on vielä koko oppimisportaikko edessämme tiedostamisesta, hyödyn ymmärtämiseen, sen käyttämiseen ja soveltamiseen. Rohkeutta voimme harjoitella yhdessä.
Joko sinun organisaatiossasi on pohdittu ja löydetty tulevaisuuden kriittiset osaamisalueet? Onko henkilöstösi valmis uudistamaan osaamistaan? Ota yhteyttä, kun tarvitset apua!
Nopea oppiminen on noussut työelämään keskeiseksi kyvykkyydeksi maailma myllertyessä ja kilpailun muututtua lokaalista globaaliksi. Taito omaksua uutta on ratkaisevaa, sillä uusia työtehtäviä ja jopa toimialoja syntyy ja vanhoja pyyhkiytyy pois jos ei viikoittain niin ainakin vuosittain. Yritykset eivät enää pysty tarjoamaan muutoksen suojaa työntekijöilleen, eikä yrityksetkään ole turvassa. Siksi oppimisen johtaminen on kaikkien haaste ja oppimisen edellytysten luominen pitäisi olla kaikkien intresseissä.
Keskustellessani kesällä ystäväni kanssa hän havahtui toteamaan, että työskentelee nykyään 90 % palveluiden parissa, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut olemassa. Kymmenen vuoden aikamatka taaksepäin paljastaa meille jokaiselle, kuinka haasteet, työkalut ja toimintamme ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen. HUS:n toimitusjohtajan ja Nokian hallituksen puheenjohtajan kiteytykset paljastavat tämän pysäyttävästi. Nykyään HUS:n erikoissairaanhoito keskittyy uusien sairauksien hoitamiseen, sillä perusterveydenhoidossa parannetaan aikaisemmin erikoissairaanhoitoon päätyneet potilaat. Ihmisten eläessä vanhemmiksi erikoissairaanhoidossa paneudutaan uusiin haasteisiin. Nokia puolestaan muutti strategista suuntansa kolme vuotta sitten selvitäkseen kilpailukykyisenä ja uudisti henkilöstönsä. ”Vain prosentti Nokian nykyisistä työntekijöistä oli yhtiön palkkalistoilla kolme vuotta sitten”, sanoo Siilasmaa T&T:n haastattelussa ja jatkaa: ”Diplomi-insinöörin tutkinnon suorittanut ei 20 vuoden kuluttua enää ole diplomi-insinööri, ellei hän käy täydennyskoulutuksessa. Yliopiston penkille pitäisi palata kolmeksi kuukaudeksi esimerkiksi viiden vuoden välein.”
Voittaakseen kilpajuoksussa ja surffatakseen aallonharjalla kykymme muuntautua nopeasti on ratkaisevaa. Ratkaisevaa on myös tunnistaa, missä pitää muuttua ja edetä ripeästi sekä järjestelmällisesti tietämisestä tiedon soveltamiseen. Ohjenuorana etenemisessä voi käyttää neliportaista luokittelua, jossa tasolta toiselle noustessa osaaminen syvenee seuraavasti: 1) tietää, mitä uutta on, 2) tunnistaa uuden omaksumisen tuottamat hyödyt, 3) osaa käyttää uutta tietoa ja taitoa 4) osaa edelleen kehittää niitä.
Mikä siis lääkkeeksi yrityksille ja yksilöille? Nopeuttaakseen oppimista meidän tulisi hahmottaa kriittiset tulevaisuuden osaamiset ja nopeasti edetä tasolle, jossa pystymme toimimaan niiden edelleen kehittäjinä. Nopeus on muodostunut yhtä tärkeäksi kuin osaaminen. Liian hidas oppimisprosessi pudottaa lähes yhtä varmasti kuin osaamattomuus. Kumpikin syrjäyttää.
Maassamme on havaittavissa orastavaa valmiutta uudistumisen vyörylle. Tunnistamme jo muuttuvan maailman ja osittain myös muutoksen tuomat edut. Nyt meidän tulisi erityisesti kiihdyttää taksonomian kahdelle korkeimmalle tasolle nousemista: uusien toimintatapojen ja työkalujen kokeilua sekä omaksumista, ja palveluiden, ratkaisujen sekä toiminnan edelleen kehittämistä ja muokkaamista.
Tässä onnistuaksemme meidän tulisi karistaa epäonnistumisen pelkoja, lisätä rohkeutta ja hyväksyä keskeneräisyys ja hapuilevaisuus. Kyetäksemme välttämään virheiden tekemisen kauhun, meidän täytyy oppia kokemaan epäonnistumista ja siitä selviytymistä, harjoitella heittäytymistä ja kolhujen jälkeen suunnan kääntämistä. Koska meistä kukaan ei pysty menestymään ilman toisia ihmisiä, erityishuomiota tulisi kiinnittää kannustavan ilmapiirin ja yrittämisen hengen luomiseen.
Uskon vankasti, että Suomi pystyy muutokseen. Muutos on kuitenkin nähtävä myönteisenä ja kiinnostavana, ei pelottavana ja ahdistavana. Rohkeuden lisäämisessä meillä suomalaisilla on vielä koko oppimisportaikko edessämme tiedostamisesta, hyödyn ymmärtämiseen, sen käyttämiseen ja soveltamiseen. Rohkeutta voimme harjoitella yhdessä.
Joko sinun organisaatiossasi on pohdittu ja löydetty tulevaisuuden kriittiset osaamisalueet? Onko henkilöstösi valmis uudistamaan osaamistaan? Ota yhteyttä, kun tarvitset apua!
Susanna Rahkamo