Ratkaisujen metsästys luovan toiminnan ytimessä
2016-03-30 Susanna Rahkamo
Suomi on luonut menestyksensä jäljittelemällä, sanoo huippuyliopisto MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström Helsingin Sanomien 23.3.2016 julkaistussa haastattelussa. Holmström vertaa sopivien kopiointikohteiden löytämistä metsästämiseen. On opittava löytämään ja tehokkaasti hyödyntämään toimivia ja sopivia, jo olemassa olevia ratkaisuja sen sijaan, että yrittäisimme itse keksiä kaiken, painottaa Holmström.
Jokin aika sitten myös professori Alf Rehn suitsutti pakinassaan kopioimista ja sen arvostuksen nostamista. Hän ehdotti jopa vuoden kopiointipalkinnon jakamista. Nämä kaksi vahvaa mielipidettä jätti pohtimaan, tulisiko meidän tietoisesti muuttaa lähestymistapaamme innovaatioiden edistämisessä. Voisimme lisätä ratkaisujen ”metsästämistä” ja panostaa nopeaan soveltamiseen ja toteuttamiseen.
Applen legendaarinen perustaja visionääri Steve Jobs oli loistava metsästäjä. Hänellä oli selkeä unelma, mitä kohti eteni, ja kun hän tutkimusretkillään kohtasi omaa näkemystään tukevan ratkaisun hän joko kopioi sen tai palkkasi tekijät toteuttamaan sen rinnalleen. Jobsin toimintatapa sopii hyvin yhteen Holmströmin ja Rehnin ehdotuksien kanssa. Se myös ilmentää luovuustutkijoiden väitettä, että luovuus perustuu kopioimiseen, yhdistämiseen ja muuntamiseen, eikä suinkaan tyhjästä nyhjäisemiseen. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Jobsilla oli unelma ja visio, jota kohti hän päättäväisesti eteni. Vaikka tiedossa ei aluksi ollut vastausta, miten unelma toteutetaan, oli hänellä vastaus kysymyksiin, miksi unelma tulee toteuttaa ja mitä sen toteuttamisella saavutetaan. Toteutustapa löytyi askel kerrallaan ”metsästämällä” oikeita ratkaisuja.
Kysymys herää, miten tullaan hyväksi metsästäjäksi. Ratkaisevaa on oikeiden kysymysten kysyminen, etsiminen sekä näkemänsä tulkitseminen. Tarvitsee tietää, mitä on tekemässä ja miksi, jotta voi hahmottaa, mitkä osaset matkan varrelta puuttuvat. Kopiointi on tärkeää, muttei ole yhdentekevää, mitä kopioi. On osattava nähdä ja löytää helmet, juuri ne omaa visiota palvelevat ratkaisut. Etsiminen vaatii innostusta, kiinnostusta ja uteliaisuutta sekä osaamista ja hahmotuskykyä. Lisäksi tarvitaan laaja-alaista ymmärtämistä ja hallintaa, jotta eri rajapinnat saadaan muokattua ja yhteen sovitettua.
Innovaatiotoimintaa, joka siis sisältää kopiointia, yhdistämistä ja muokkaamista, voi johtamalla edistää, kannustaa ja vauhdittaa. Väitöskirjatyössäni tarkastelen kriittisiä menestykseen vaikuttavia kohtia, joita johtamisella kannattaa stimuloida. Yksi johtamisen oleellinen taito on oikeiden kysymysten kysyminen. Kysymysten tulee avata uusia näkymiä, vaihtaa näkökulmaa, löytää kriittisiä kehityskohteita ja pakottaa kiteyttämään vastauksia. Ne auttavat hahmottamaan uudella tavalla sekä näkemään tarkasti epämääräisessä ympäristössä.
Osaako organisaatiosi luovasti jäsentää, mitä ongelmaa se on ratkaisemassa? Tiedätkö, mitä etsit ja miten löydät ratkaisuja tulevaisuuden menestykselle? Osataanko organisaatiossasi avata innovatiivisuuden solmut hyvällä johtamisella?
Suomi on luonut menestyksensä jäljittelemällä, sanoo huippuyliopisto MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström Helsingin Sanomien 23.3.2016 julkaistussa haastattelussa. Holmström vertaa sopivien kopiointikohteiden löytämistä metsästämiseen. On opittava löytämään ja tehokkaasti hyödyntämään toimivia ja sopivia, jo olemassa olevia ratkaisuja sen sijaan, että yrittäisimme itse keksiä kaiken, painottaa Holmström.
Jokin aika sitten myös professori Alf Rehn suitsutti pakinassaan kopioimista ja sen arvostuksen nostamista. Hän ehdotti jopa vuoden kopiointipalkinnon jakamista. Nämä kaksi vahvaa mielipidettä jätti pohtimaan, tulisiko meidän tietoisesti muuttaa lähestymistapaamme innovaatioiden edistämisessä. Voisimme lisätä ratkaisujen ”metsästämistä” ja panostaa nopeaan soveltamiseen ja toteuttamiseen.
Applen legendaarinen perustaja visionääri Steve Jobs oli loistava metsästäjä. Hänellä oli selkeä unelma, mitä kohti eteni, ja kun hän tutkimusretkillään kohtasi omaa näkemystään tukevan ratkaisun hän joko kopioi sen tai palkkasi tekijät toteuttamaan sen rinnalleen. Jobsin toimintatapa sopii hyvin yhteen Holmströmin ja Rehnin ehdotuksien kanssa. Se myös ilmentää luovuustutkijoiden väitettä, että luovuus perustuu kopioimiseen, yhdistämiseen ja muuntamiseen, eikä suinkaan tyhjästä nyhjäisemiseen. Merkille pantavaa kuitenkin on, että Jobsilla oli unelma ja visio, jota kohti hän päättäväisesti eteni. Vaikka tiedossa ei aluksi ollut vastausta, miten unelma toteutetaan, oli hänellä vastaus kysymyksiin, miksi unelma tulee toteuttaa ja mitä sen toteuttamisella saavutetaan. Toteutustapa löytyi askel kerrallaan ”metsästämällä” oikeita ratkaisuja.
Kysymys herää, miten tullaan hyväksi metsästäjäksi. Ratkaisevaa on oikeiden kysymysten kysyminen, etsiminen sekä näkemänsä tulkitseminen. Tarvitsee tietää, mitä on tekemässä ja miksi, jotta voi hahmottaa, mitkä osaset matkan varrelta puuttuvat. Kopiointi on tärkeää, muttei ole yhdentekevää, mitä kopioi. On osattava nähdä ja löytää helmet, juuri ne omaa visiota palvelevat ratkaisut. Etsiminen vaatii innostusta, kiinnostusta ja uteliaisuutta sekä osaamista ja hahmotuskykyä. Lisäksi tarvitaan laaja-alaista ymmärtämistä ja hallintaa, jotta eri rajapinnat saadaan muokattua ja yhteen sovitettua.
Innovaatiotoimintaa, joka siis sisältää kopiointia, yhdistämistä ja muokkaamista, voi johtamalla edistää, kannustaa ja vauhdittaa. Väitöskirjatyössäni tarkastelen kriittisiä menestykseen vaikuttavia kohtia, joita johtamisella kannattaa stimuloida. Yksi johtamisen oleellinen taito on oikeiden kysymysten kysyminen. Kysymysten tulee avata uusia näkymiä, vaihtaa näkökulmaa, löytää kriittisiä kehityskohteita ja pakottaa kiteyttämään vastauksia. Ne auttavat hahmottamaan uudella tavalla sekä näkemään tarkasti epämääräisessä ympäristössä.
Osaako organisaatiosi luovasti jäsentää, mitä ongelmaa se on ratkaisemassa? Tiedätkö, mitä etsit ja miten löydät ratkaisuja tulevaisuuden menestykselle? Osataanko organisaatiossasi avata innovatiivisuuden solmut hyvällä johtamisella?
