Mitä luovuus on ja voiko sitä johtaa? Miksi joku päätyy tekemään hurjia uusia juttuja, kun toiset junnaa paikallaan? Miksi joku näkee mielenkiintoisia sovelluksia, kun toiset eivät huomaa, vaikka loistavat idea-aihiot pyörivät ympärillä. Kysymykset ovat kiehtovia ja ne ovat askarruttaneet minua jo pitkään. Jatko-opinnoissani Aalto yliopistossa olen pyrkinyt löytämään vastauksia ja jäsentämään, mitä pitää johtaa, kun johtaa luovuutta.  

 

Luovuuden johtamisessa ihmiset ovat keskiössä, sillä ihmiset joko tuottavat uusia näkemyksiä ja toteuttavat ne, tai sitten eivät. Mutta luovuuden johtaminen on myös ympäristön muokkaamista, väylän raivaamista ja prosessin rakentamista.

 

Johtajan tulee saada energia virtaamaan ja tukokset purettua. Hänen on osattava suunnata ja ohjailla tätä energiavirtaa.  Välillä virtaa tulee leventää ja toisinaan kohdistaa yksityiskohtiin, toisinaan se on saatava kulkemaan organisaatiosta ulos ja toisinaan sisään. Ajoittain taas on käperryttävä ja saatava energia pyörimään organisaation sisällä. 

 

Mitä tämä energian virta sitten on? Hyvin pitkälle kyse on innostuksen virrasta, joka kulkiessaan kyydittää ideoita, uusia osaamisia, näkökulmia, toisin sanoen uuden tekemisen rakennustarpeita. Innostus kuljettaa ja muokkaa aihioita alku inspiraation lähteiltä loppukäyttäjän tuuletuksiin.  Se käy kolmen usein päällekkäisen ja syklisen vaiheen läpi: ideointi, kaupallistamis- ja toteuttamisvaiheen. 

 

Luovuuden johtaminen on siten vaikuttamista prosessin aikana, joka alkaa ihmettelystä ja päättyy käyttäjäkokemukseen.  Se ei kuitenkaan ole prosessijohtamista, vaan osa johtamistehtävää onkin prosessin määrittäminen ja väylän raivaaminen, jotta innostuksen virta voi kulkea voimakkaana ja esteettä. Koska innostus synnyttää innostusta, luovuuden johtamisessa kaikki alkaa johtajan omasta  innostuksesta.  Kääntäen voisi sanoa, että on vaikea johtaa innostusta, jos ei itse ole innostunut. 

 

Ideointivaiheessa uudet virikkeet ja näkökulmat auttavat rakentamaan kehittyvää ideaa pala palalta. Tarvitaan ihmisten ja ideoiden törmäyttämistä. Kaupallistamisvaiheessa, joka kulkee käsi kädessä ideointivaiheen kanssa, potentiaalisten asiakkaiden välille tulee saada runsaasti kommunikointia, käsitteiden selvittämistä, hahmottamista ja yhteisymmärryksen synnyttämistä. Virta kulkee aktiivisesti kahteen suuntaan ajatuksenjuoksua ja käsitteitä selkeyttäen. Toteuttamisvaiheessa kone jyllää, valinnat on tehty ja tuotosta tulee saada aikaiseksi. Ajatukset täytyy konkretisoida ja varmistaa, että loppukäyttäjä innostuu. Energia pakataan ja vapautetaan ulospäin.

 

Tarvitaan sitkeyttä, rohkeutta ja pitkäjänteisyyttä. Johtajan on luotava uskoa ja puristettava tuotos ulos tuutista. Ideointivaiheeseen ei voi jäädä leijumaan vaan tarvitaan aimo annos konkretiaa ja vääntöä.

 

Hyvänä esimerkkinä toimii Angry Birdsin pyrähdys maailmalle. Vielä viisi vuotta sitten ensimmäiset linnut eivät vielä olleet kuoriutuneet munista, mutta nyt populaatio on levittäytynyt jo kaikille mantereille ja kohtaamme linnut jos jonkinmoisen tuotteen kyljestä, niin maksukorteista kuin kosmetiikastakin. Moni on ehtinyt pohdiskella, mikä onkaan tuo Rovion lintujoukon takana. Linnut lehahtivat ilmoille peliapplikaationa, mutta huvipuistot, lelutuotanto tai elokuvaproduktiot eivät selity peliaplikaatioilla. Itse Rovio on pyrkinyt auttamaan muita uuden kategorian hahmottamisessa käyttäen mm. Disneytä esimerkkinä. ”Emme ole pelifirma vaan vähän niin kuin Disney - muttemme ole Disneykään. ”

 

Kiteytyksenä voisi sanoa, että luovuuden johtaminen on ihmisten innostuksen kohdentamista. Työkaluinaan johtajalla on kommunikointitaidot ja tunteiden hyödyntäminen. Lisäksi on oltava herkkyyttä tunnistaa, mihin paikkoihin ja suuntaan innostuksen virtaa on kohdistettava. On osattava olla suurpiirteinen ja pikkutarkka, suostuttelija ja ymmärrettävä antaa tilaa. On nähtävä eteenpäin, mutta oltava tässä ja nyt. Ei siis ihan helppoa, mutta mahdollista