”Ihmiset eivät kasva vanhoiksi. Kun he lopettavat kasvamisen, he tulevat vanhoiksi.” Näin toteaa tunnettu sanonta. Jatkuva muutos työympäristössä tekee henkilökohtaisesta uudistumisesta entistä tärkeämpää. Suomessa tapahtuva voimakas rakennemuutos julkisella ja yksityisellä sektorilla asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle ja sen kehittämiselle. Oletko itse samaa mieltä? Jatkuva uudistuminen edellyttää hyvää itsetuntemusta, itseluottamusta ja luovuutta sekä kykyä oppia uusia asioita nopeasti. 

 

 

Uudistumisessa itsereflektio ja sen avulla kehittyvä itsetuntemus ovat lähtökohtia tärkeimpien kehityskohteiden määrittämiselle. On tärkeää tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja määrittää mitä uutta osaamista kehittämällä voi täydentää vahvuuksiaan ja parantaa heikkouksiaan. Kannattaa aktiivisesti hakea palautetta myös muilta henkilöiltä, jotka pystyvät ja ovat valmiita antamaan rakentavaa ja objektiivista palautetta kehitystarpeistasi.

 

On hyvä myös tiedostaa ja selkeyttää itselle syyt ja tarpeet uudistumiselle. Kun ne ovat kirkkaana mielessä ja muistuttaa niistä itseään aamuisin on helpompi motivoida ja innostaa itsensä uudistumisprojektin toteuttamiseen käytännössä oli kyseessä sitten fyysisen, ammatillisen tai sosiaalisen kunnon kehittäminen. 

 

 

Täytyy olla riittävästi itseluottamusta ja rohkeutta hakeutua venymisalueelle, jossa tehtävien haasteet ylittävät normaalihallinnan rajat. Tällä alueella joudumme ponnistelemaan ja tekemään kovasti töitä, jotta opimme uusia haasteellisia asioita. Joskus on hyvä käydä jopa paniikkialueella, eli ottaa vastaan myös todella kovia haasteita ja katsoa, miten niiden kanssa käy. Suomessa usein vältetään riskinottoa verrattuna esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, jossa riskinottaminen ja mahdolliset epäonnistumiset nähdään kasvun mahdollisuuksina. 

 

Omina esimerkkeinä voin todeta, että siirtyminen suuryrityksen spesifisistä asiantuntijatehtävistä PK-sektorin yritykseen, jossa vaaditaan laajempien kokonaisuuksien hallitsemista, on venymisalueelle menemistä. Tai siirtyminen suuryrityksen johtotehtävistä start-up yrittäjäksi, jossa vaaditaan riskinottoa, halua voittaa esteet ja kykyä sietää epävarmuutta, on alkuvaiheessa usein paniikkialueella liikkumista. Olen itse huomannut, että paniikki- ja venymisalueella liikuttaessa on tärkeä kehittää omaa osaamista systemaattisesti ja nopeasti, jolloin opitaan toimimaan tehokkaasti uusissa haastavissa tehtävissä.

 

Oletko itse viime aikoina ottanut vastaan kovia haasteita ja mitä niistä olet oppinut?

 

 

Luovuus on kyky nähdä asioita eri näkökulmista, ymmärtää monimutkaisia kokonaisuuksia ja tämän ymmärtämisen soveltamista käytännössä. Luovuuden ja uuden oppimisen kannalta on oleellista, että oppii syvällisesti reflektoimaan omia kokemuksiaan mahdollisimman objektiivisesti, analysoimaan mitä oppii kokemuksistaan ja hyödyntämään oppimista käytännössä.

 

Systeemiajattelu ja verkostojen hyödyntäminen ovat esimerkkejä uudistumisesta, joita etenkin Suomessa meidän tulisi kehittää. 

 

Erilaisissa verkostoissa toiminen vaatii arvoketjujen kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja yhteistyön rakentamisen taitoja. Asiakkaat ja ajoittain jopa kilpailijat voidaan nähdä yhteistyökumppaneina, jotka avaavat pienellekin yritykselle pääsyn kansainvälisille markkinoille. Yhteistyömahdollisuuksien näkeminen vaatii henkilökohtaisella tasolla asioiden ja kokemusten avointa, kyseenalaistavaa ja syvällistä analysointia. Mielestäni myös teknisissä tehtävissä  laajempien kokonaisuuksien hallinta on tärkeää esimerkiksi huippuinsinööreille, jotka siirtyvät suurista yrityksistä pienempien yritysten tuotekehitykseen, joissa yksi henkilö voi olla vastuussa laajankin kokonaisuuden kehittämisestä.

 

Henkilökohtaisesta uudistumisesta on tullut siis välttämättömyys oman kilpailukyvyn varmistamiseksi työmarkkinoilla. Mikä on sinun seuraava uudistumisprojektisi?

 

Miko Pietilä