Organisaatioiden johtaminen - tarvitaanko sitä?
2014-11-12 Juha Hynynen
Slush 2014 –tapahtuma on keräämässä taas kuluvan marraskuun kolmannella viikolla Suomeen – tällä kertaa peräti Helsingin Messukeskukseen – tuhatmäärin startup- ja kasvuyritysväkeä maailman kaikilta kolkilta. Slush on vasta kuuden olemassaolovuotensa aikana muotoutunut yhdeksi maailman suurimmaksi ja arvostetuimmaksi alan tapahtumaksi ja kasvanut muutaman sadan hengen osallistujakunnasta yli 10.000 osallistujan “herätysjuhlaksi”.
Slush’in kansainväliset osallistujat tulevat paitsi ihmettelemään etelä-suomalaisen marraskuun harmautta niin myöskin ihastelemaan maamme startup- ja kasvuyritystoiminnan ympärille kasvaneiden ekosysteemien salaperäistä elinvoimaisuutta. Suomessa näiden avoimien verkostojen syövereissä syntyy – ja kuolee – tällä hetkellä ennätysmäärä tuote- ja palveluinnovaatioita ja niistä kumpuavaa yritystoimintaa, nopeaa kasvua ja jopa megalomaanista menestystä.
Organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen kannalta on erityisen mielenkiintoista Slush-kansan näkemys asiantuntijaorganisaatoiden johtamisesta: Kun yksittäiseltä menestyneen kasvuyrityksen perustajalta tai vetäjältä Suomessa tiedustellaan yrityksen menestyksen salaisuutta, niin monasti vetäjä mainitsee yhdeksi syyksi, että yrityksessä – keskisuuressakaan – “ei ole lainkaan esimiehiä”, “johtamista ei ole ollenkaan” tai että “johtamisen määrä pyritään minimoimaan”. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on johtamiseensa liittyen todennut, että hänen tavoitteenaan on olla “maailman vähiten vaikutusvaltainen johtaja” (Business Insider 2013). Reaktorin Ville Valtonen haluaa antaa “vallan ja vastuun organisaation työntekijöille” (Viestijät 05/2014). Futuricen Tuomas Syrjäsen mukaan yhtiössä toiminta ei perustu ohjeistuksiin vaan “ajattelun sääntöihin” (Talouselämä 7.5.2012).
Onko siis mahdollista, että innovatiivisissa ja luovissa organisaatioissa kasvun ja menestyksen edellytys on, että toimintaa ei johdeta? Tuskinpa kuitenkaan, vaan kyse on enemmänkin johtamisen perusparadigman muuttumisesta tilanteessa, jossa organisaation asiantuntijat jo lähtökohtaisesti ovat äärimmäisen motivoituneita,sitoutuneita, itseohjautuvia, rekrytoimalla “käsin poimittuja” ja pystyvät toimimaan tehokkaasti jatkuvan epävarmuudenkin ympäröiminä. Esimiestasot on karsittu minimiin, mutta toisaalta tyypillisesti äärimmäisen sitoutumisen myötä kaikki asiantuntijat omaksuvat kulloinkin pyytämättä ad hoc valmentajan roolin omaan asiantuntijuuteensa liittyvissä, ohjausta edellyttävissä tilanteissa. Asiantuntijatiimeissä johtaminen on hyvän yhteistoiminnan organisoimista, jossa vastuu on kaikilla.
Etenkin kasvun ja luovuuden johtamisessa perinteinen organisaatiohierarkia kääntyy ylösalaisin. Esimerkiksi Reaktorissa organisaatio nähdään “verkostona, joka auttaa ihmisiä löytämään toisensa ja mahdollistaa tiedon liikkumisen yrityksessä”. Siellä “johtaminen on tukitoiminto, joka raivaa esteet asiantuntijan tieltä, jotta hän voi tehdä maailman siisteimpiä juttuja”.
Mutta sehän ON “johtamista”. Piilevän energian vapauttamista, kuten Marita Hänninen blogissaan 28.10.2014 peräänkuulutti. Johtaminen ei alunperinkään tarkoita “pomottamista”, byrokratiaa, siiloutumista, lukuisia esimiestasoja eikä hitautta vaan johtaminen on “tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa, jonka avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista” (Wikipedia). Ja niistä ihmisistähän kaikki kumpuaa! Menestyneet kasvuyritykset eivät siis ole hylänneet omissa organisaatioissaan johtamista vaan itse asiassa oivaltaneet – kenties tiedostamattaan – sen ytimen kasvun ja luovuuden sytyttämiseksi: Yhteen hiileen puhaltaminen.
Organisaatioissa on nykyisin paljon automatisoitavissa olevia prosesseja ja teknologiaa voidaan hyödyntää tekemisen, töiden ja projektien organisoinnissa ja koordinoinnissa. Ihmisten johtamista teknologialla ei kuitenkaan voi korvata; sen tehtävänä on edelleen yhteisen menestyksen mahdollistamiseksi jakaa visio ja unelmat, innostua, innostaa, kannustaa, valmentaa, auttaa oppimaan, kysyä oikeita kysymyksiä ja yhdessä löytää parhaat vastaukset.
Vai voitko kuvitella oman organisaatiosi toimivan ilman johtamista? Nähdään Slush’issa ja jutellaan!
Juha Hynynen
Slush 2014 –tapahtuma on keräämässä taas kuluvan marraskuun kolmannella viikolla Suomeen – tällä kertaa peräti Helsingin Messukeskukseen – tuhatmäärin startup- ja kasvuyritysväkeä maailman kaikilta kolkilta. Slush on vasta kuuden olemassaolovuotensa aikana muotoutunut yhdeksi maailman suurimmaksi ja arvostetuimmaksi alan tapahtumaksi ja kasvanut muutaman sadan hengen osallistujakunnasta yli 10.000 osallistujan “herätysjuhlaksi”.
Slush’in kansainväliset osallistujat tulevat paitsi ihmettelemään etelä-suomalaisen marraskuun harmautta niin myöskin ihastelemaan maamme startup- ja kasvuyritystoiminnan ympärille kasvaneiden ekosysteemien salaperäistä elinvoimaisuutta. Suomessa näiden avoimien verkostojen syövereissä syntyy – ja kuolee – tällä hetkellä ennätysmäärä tuote- ja palveluinnovaatioita ja niistä kumpuavaa yritystoimintaa, nopeaa kasvua ja jopa megalomaanista menestystä.
Organisaatioiden ja johtamisen kehittämisen kannalta on erityisen mielenkiintoista Slush-kansan näkemys asiantuntijaorganisaatoiden johtamisesta: Kun yksittäiseltä menestyneen kasvuyrityksen perustajalta tai vetäjältä Suomessa tiedustellaan yrityksen menestyksen salaisuutta, niin monasti vetäjä mainitsee yhdeksi syyksi, että yrityksessä – keskisuuressakaan – “ei ole lainkaan esimiehiä”, “johtamista ei ole ollenkaan” tai että “johtamisen määrä pyritään minimoimaan”. Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on johtamiseensa liittyen todennut, että hänen tavoitteenaan on olla “maailman vähiten vaikutusvaltainen johtaja” (Business Insider 2013). Reaktorin Ville Valtonen haluaa antaa “vallan ja vastuun organisaation työntekijöille” (Viestijät 05/2014). Futuricen Tuomas Syrjäsen mukaan yhtiössä toiminta ei perustu ohjeistuksiin vaan “ajattelun sääntöihin” (Talouselämä 7.5.2012).
Onko siis mahdollista, että innovatiivisissa ja luovissa organisaatioissa kasvun ja menestyksen edellytys on, että toimintaa ei johdeta? Tuskinpa kuitenkaan, vaan kyse on enemmänkin johtamisen perusparadigman muuttumisesta tilanteessa, jossa organisaation asiantuntijat jo lähtökohtaisesti ovat äärimmäisen motivoituneita,sitoutuneita, itseohjautuvia, rekrytoimalla “käsin poimittuja” ja pystyvät toimimaan tehokkaasti jatkuvan epävarmuudenkin ympäröiminä. Esimiestasot on karsittu minimiin, mutta toisaalta tyypillisesti äärimmäisen sitoutumisen myötä kaikki asiantuntijat omaksuvat kulloinkin pyytämättä ad hoc valmentajan roolin omaan asiantuntijuuteensa liittyvissä, ohjausta edellyttävissä tilanteissa. Asiantuntijatiimeissä johtaminen on hyvän yhteistoiminnan organisoimista, jossa vastuu on kaikilla.
Etenkin kasvun ja luovuuden johtamisessa perinteinen organisaatiohierarkia kääntyy ylösalaisin. Esimerkiksi Reaktorissa organisaatio nähdään “verkostona, joka auttaa ihmisiä löytämään toisensa ja mahdollistaa tiedon liikkumisen yrityksessä”. Siellä “johtaminen on tukitoiminto, joka raivaa esteet asiantuntijan tieltä, jotta hän voi tehdä maailman siisteimpiä juttuja”.
Mutta sehän ON “johtamista”. Piilevän energian vapauttamista, kuten Marita Hänninen blogissaan 28.10.2014 peräänkuulutti. Johtaminen ei alunperinkään tarkoita “pomottamista”, byrokratiaa, siiloutumista, lukuisia esimiestasoja eikä hitautta vaan johtaminen on “tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa, jonka avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista” (Wikipedia). Ja niistä ihmisistähän kaikki kumpuaa! Menestyneet kasvuyritykset eivät siis ole hylänneet omissa organisaatioissaan johtamista vaan itse asiassa oivaltaneet – kenties tiedostamattaan – sen ytimen kasvun ja luovuuden sytyttämiseksi: Yhteen hiileen puhaltaminen.
Organisaatioissa on nykyisin paljon automatisoitavissa olevia prosesseja ja teknologiaa voidaan hyödyntää tekemisen, töiden ja projektien organisoinnissa ja koordinoinnissa. Ihmisten johtamista teknologialla ei kuitenkaan voi korvata; sen tehtävänä on edelleen yhteisen menestyksen mahdollistamiseksi jakaa visio ja unelmat, innostua, innostaa, kannustaa, valmentaa, auttaa oppimaan, kysyä oikeita kysymyksiä ja yhdessä löytää parhaat vastaukset.
Vai voitko kuvitella oman organisaatiosi toimivan ilman johtamista? Nähdään Slush’issa ja jutellaan!
Juha Hynynen